IRC-Galleria

Painoarvio 2,3 kiloa.
Sydänäänet 135 kert/min.
Vauva RT tilassa mutta suht korkealla.
Melskaaja, hakkaa käsillä ja potkii jaloilla kuin joku rytmi ois, aina samoihin kohtiin.
Taskulamppu rauhoittaa, kai siinä on sen verran ihmettelemistä.
Maha nahka pullistuu ja raskaus arvet on punaiset.

Toinen antibiootti kuuri varpaan takia päällä ja ekasta tuli hiiva.
Canesten rasva kovassa käytössä.
Oli ihanaa kun maanantai aamuna heräsin pillu tulessa.
Onneks enää muutama antibiootti jäljellä, vaikka kuitenki määräävät uuden TAAS
kun ei tehoa ja varvas on tulehtunut eikä voi silloin leikata kun puudutus ei toimi :/
Kierteeltä alkaa tuntumaan, fiksua syödä antibioottia kun siit saa hiivan
ja se antibiootti ei selkeestikkään tehoa (kuten ei aikaisemminkaan) muhun.
Tai ainakaan tuo Kefexin.
Muuta eivät voi määrätä penisiliini allergian ja tietty raskauden takia.
Vaihtoehdot loppu. Varvas tohjona ja hiiva joka kiusaa.
Ja vatsa joka kiristää. Kohta kiristää jo varmaan sitten hermotkin.

Positiivista:
Enää 6,5 viikkoa laskettuun aikaan <3
Vauvan arvioitu koko noin 3,6 kiloa laskettuna aikana. Eli ei mikään jättiläinen!
Enää ei puutu merkittävistä kuin sitteri, vaunujen sadesuoja ja sopivia pussilakanoita.
Keskiviikkona synnyrillä kierros tiedossa, kiva tietää mihin menee h-hetkellä.
Alkupainosta tullut tasan 0,5 kiloa lisää!!!
Koti on pysynyt suht siistinä siivouksen jälkeen.
Serkkulikka (kuin sisko mulle) alkoi itkemään kun tunsi ekat potkut eilen. (Nähdään tosi harvoin!)
Ilkeät juoruilijat on pysyneet poissa.
Oon nähny useammin mun parasta ystävää.
Oon nähny useammin myös kummityttöäni.
Petrikin ollut iloisemman oloinen kun käynyt harrastuksessaan...
Vielä kun ne kalat päätyis kotiin asti :D
Petri myös koskee enemmän mun vatsaa, toki laitan Petrin käden aina
vatsan päälle jos sattuu olee vieressä kun vauva aloittaa sirkuksena.
Me halitaan enemmän <3 (Mulla on kyl koko aika kauhee halipula!!!)
Ei oo ollu sellanen olo piiiiiiiiiiiiitkään aikaan et oisin yksin. Yksin minkään asian kanssa.


Joten rakkaat lukijat, vaikka välistä tuntuu että maailma kaatuu niskaan ja mikään ei toimi mutta kun alkaa puntaroimaan vaakakupissa niitä elämän huonoja ja hyviä asioita niin kyllä niitä hyviä asioita on aina sen verran painonsa edestä että jaksaa yrittää ja mennä eteenpäin.

Hui olipas pitkä lause :D Sinne jonnekki unohtui pilkut ja niiden nussijat... ;)