No nii, eipä se yö sen paremmin mennyt.
Alex kävi nukkumaan klo 22.45.
Vähän ennen yhtä heräs, söi vellin ja jatkoi hetken nukkumista. Vääntelehti ja kääntelehti mutta ei saanut enää kunnolla unta. Nostin syliin ja heijasin kunnes nukahti kunnolla takasin.
Laitoin takas pinnariin ja päätin koittaa itekki saada unta. Kiva herätys koitti vähän kahden jälkeen kun mun känninen isäpuoli (mulla on ollut riitaa hänen ja äitini kans täs jonki aikaa) soitti mulle. Kompuroin hiljentämään puhelimen. Sitten soi miehen puhelin ja sama juttu. Oikein alkoi vituttaa kun kesken syvimmän unen herää tollasen asian takia. Onnex ei Alex heränny siihen. Jatkoin nukkumista. Alex heräs siinä 2.45 syömään. Jatkoi unia normisti sen jälkeen. Mä en ollu siihen mennes viel saanu unta puhelimen soimisen jälkeen. Lopulta itekki nukahdin. Alex heräs seuraavan kerran klo 4.45. Aatelin et normi syöttö ja unta taas. Alex ei kuitenkaan jatkanut unta vaan alkoi juttelemaan pinnarissa. Päätin että me noustaan sitten ylös vaan. Eli unta tuli kaikenkaikkiaan 22.45-04.45...Unipussi ei siis auttanut ainakaan vielä.
Mä alan olemaan jo aika loppu, mensutkin vielä kaiken kukkuraks. Ja tää mun mutsin ja isäpuolen kans käynnissä oleva riita johtunee siitä että he peruivat noin kolmen viikon aikana 5 eri käynti kertaa meillä, aina erilaisten tekosyiden varjolla. Sitten kun lopulta soitin asiasta mutsille ja sanoin suoraan mitä ajattelen niin sain luurit. Koitin soittaa takas ja selvittää vielä asiaa mutta koska ei vastattu niin laitoin sekä hälle et isäpuolelle viestin et "kerran tätä asiaa ei tahdota selvittää, kun ei kumpikaan vastaa puhelimeen niin eipä tartte soitella tai tulla käymään meillä eikä tartte odottaa meiltä vastaavaa. Oma on menetyksenne."
Eipä kummastakaan olekaan kuulunut oikeestaan mitään sen jälkeen.
Naistenpäivän toivotus tuli. Seuraavaks he oli vieneet jopa mun synttärilahjan mun isovanhempien luokse siellä vieraillessaan. Kiitos txtviestin laitoin ja vastaukseksi sain takas äidiltä "Ole hyvä. Kiva jos kelpasi." Äiti yritti edellispäivänä soittaa, en halunnu jutella ni en vastannu. Isäpuoli koitti eilen illalla kuuden aikaan soittaa en vastannu (onnex koska kännissä oli). Ja sitten seuraava kiva yhteydenotto olikin tää yösoitto. Eli yhteenvetona: He eivät ole nähneet mua tai Alexia yli kuukauteen. Ja voinpa myöntää että vaikka kuinka kusipää touhua onkaan niin mulla on mun omaa äitiä niin kova ikävä että oikein itkettää. Voisin vuodattaa tästä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta tässä noin pääpiirteittäin. Helvetti että alkaa olemaan proput loppu.
Tää äiti tarttee unta...
Lisäys klo 6.30
Mies lähti töihin ja laitoin Alexin olkkarin lattialle leikkimään. Menin keittiöön laittamaan tiskejä koneeseen ja aattelin syödä aamupalaa. Olkkarissa oli kummallisen hiljasta ni lähin kattoo.
Alex oli nukahtanu massulleen lattialle lelujen keskelle <3
Eipä jaksanu valvoa kuin 1½h. Nyt on mun massu täys ja meen kattomaan telsua sänkyyn pojan viereen. Jospa se uni tavoittais mutkin vielä.