ei olla ystävii enää korkeintaa frendejä ja sen kyllä huomaa meidän molempien eleistä mä olen hereillä ja samaan aikaan nukun tähän hetkeen ja muistojen virtaan taas hukun ei voi ymmärtää kuinka viiltää syvältä väärin käsitetty rakkaus vaik se tuntuis hyvältä nii se o harhaluulo ei se voi toimia ei täydellisyyttä voi kenellekkään loihtia eikä sydäntä joka iskui loputtomasti kestäis tai suojelusenkeli joka ne iskut estäis kolhui tulee aina tässä matkan varrella mä istun yksin taas siis ihan yksin ajatella ei kukaan välitä enää ei kukaan soitakkaa ei viitsi ees vanhat ystävät tulla moikkaamaa kaikki on hylännyt mut mutta ei se mitää rakkaus on oljenkorsi josta kiinni pidän
Päivä 38: kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata
Päivä 39: kuva siitä mitä mieltä olen koulusta
Päivä 40: kuva joka tuo muistoja mieleeni...
Päivä 37: kuva lempihiustyylistäni
Päivä 38: kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata
Päivä 39: kuva siitä mitä mieltä olen koulusta
Päivä 40: kuva joka tuo muistoja mieleeni...
Olen yksin ja yksin nyt kai jään
Lieneekö minulle paikkaa
Mihin kallistaa pään
Koetin tavoittaa onnea suurempaa
En enää haikaile kultaa
Vaan tyydyn hopeaan:(