Kaikki mitä sust jäi jäljelle on vain muisto ja ruhje mun sydämmes, kaikki ne on ku painajaist mun unis. Olisin tehny mitä vaa sun takii mut se ei enää riittäny. Kumpa pystyisin laittaa aikaa taakse päin siihe hyvään aikaa millo viel sain viettää päivii ja iltoi sun kaa. Miks tän piti päätyy tähä? mut vaik kirjottaisin tähä kuinka ison stoorin ni vaa kaks sanaa kertoo sen, mitä oikeesti ajattelen sust mut en oo vaa saanu tilaisuutta kertoo sitä sulle ja nyt se on jo liian myähästä.. "Rakastan sua" enkä voi sille mitää :(