Mä olin bussis kuitenki ja sit se sota kesti vaik kuin kauan ja sit se kuski lähti ajaa vaa ettei me jouduta menee sotii ja sit se sota loppuki just. sit me mentii junalla sen sillan yli ja siin vieres oli toinen silta, vähä matalempi ja Marinka ja joku sen kaveri oli siin ja ne aiko hypätä vetee. sit oltii iha paniikis sillee apua ne tekee itsarin. sit ne hyppäs. eikä ne tullu heti pinnalle mut sit ne tuli ja sit me kaikki oltii siel rantakalliolla ja mul oli marinkan kengät jalas. laitoin ne sit sinne kuivumaa ja menin kattoo et ketkä siin sodas kuoli (siel oli sellaset muistokirjotuslaput tms). siel oli Pikku myy, Nipsu, Niiskuneiti, joku iha outo ja Mata.
sit mä vaa itkin siin ja heräsin.