Cheek - Jare Henrik Tiihonen
refrain:
Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii,
haluun vaan laulaa rauhassa lauluni,
mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa,
tuun sellaisena kuin olen tai en tuu ollenkaan
(2x)
Voin paljastaa, jos lupaat ettet kerro kenellekkään
Cheek ei ole supermies eikä skywalkeri edelleenkään
nöyrästi loskas Jarena kohti kevättä tarvon
kunnes illal' stagella rotsi levällään taas on
Kun on paha mieli miettii - onko tää nyt oikee suunta
mut showt on vedettävä, tekohymyy jos ei muuta
aurinkolasit päähän, niin ne ei voi peilaa sieluu
eikä nähdä silmistä kun mulla meinaa kiehuu
Kaikki tuntee apinan, mut apina ei tunne ketään
ne tulee tsiigaa sankoin joukoin aina kun se vetää
Liiga! mun elämä, sun viihdettä
sirkusapina tuli laittamaan jengiin liikettä
kakskakkoset pyörii, chrysler nielee asfalttia
nää vuodet piikovan showmiehen kasvattivat
ketä meitä muita on, voin nimetä jokaisen
lahja ja kirous se on vaan et miten sä otat sen
refrain
Silti joskus tarviin suojapaikan heikkona hetkenä hetkeks
aurinkolasit toimii peittona edessä tehden
vähän tilaa hengittää tässä kaupungin vilinässä
ihmisten ympäröimän etsin rauhaa mun sisimmästä
Vaik oon harvoin yksin, tuntuu yksinäiselt liian usein
ne ei nää pintaa syvemmälle, vaikka oisin ilman kuteit
ne ei tunne mun paineita, ei tiedä psyykeest mitään
ei nää sielua, mut väittävät mun myyneen sitä
niille tää on leikkii, en oo ihminen vaan pelkkä tuote
pelkät kuoret, ja vaik se loukkaa en mä kuole
oma valinta, ei kai pitäs valittaa
vaan keskittyy kuulee historian siipien havinaa
mut ajan kanssa turtuu ja kaikkeen kyllästyy
on vaikee saada kiksei mistään tai ees yllättyy
kuulostaa pahalta, kun sen näin kärjistää
mut siltä sen kans tuntuu, kun ei meinaa pysyy järjissään
refrain
Jos jaksat kulkee nää neljä minsaa artistin messissä
niin ei tarvii lukee niit haastiksii lehdistä
onko nekään usein muuta kun sanahelinää
ei niille toimittajille kaikkee uskalla selittää
oon vainoharhainen, monesti pettynyt
siksi en katso aina silmiin ja olen niin estynyt
kuori muodostuu ja vahvistuu, mies ahdistuu
pikkuhiljaa tääl norsunluutorni valmistuu
ja mä istun siellä yksin, siellä päivystän
jospa joku sattuis kiipee ylös, pysyn väijyssä
mut tuskimpa vaan, oon kai narkissoksen sielunveli
ne väittää, että panssarilla peitän pienuuteni
en voi sanoo koskaan tyhmii ajatuksii ostaneeni
mä rakastan järkee, sä voit kutsuu nuoreks sokrateeksi
ja voin juoda myrkyn, jos se on perusteltuu
on kai tässä muutenki jo tarpeeks tullu edustettuu
refrain