IRC-Galleria

jennaveera

jennaveera

hymyilee idiooteille ystävilleen
Kirjoitin miljoonasti ajatuksiani mut tää netin ihana maailma on se mitä se on jos et välillä kirjoita asioita johonkin muistiin tai tallentele saattaap käydä niiko mulle kävi justiis et texti katoaa bittimaailmaan aika hanurista tuommonen eikö

No pitää kirjoittaa ulkomuistista mitä textistä jäi mieleen ..... paljon meni kyl harakoillekin mut se mitä muistan tulee tässä

JÄTTI JÄNNÄ JUTTU
On se vaan niin jättijännä juttu se, kun on tällaisen tilanteen löytänyt eteensä. Sulla on ihminen sydämmessä ja sitten tulee joku pikkupirullinen mikälie mikälie ja heittelee sun elämään sitten niitä toisia --- jonkun entisiä uusia tulevia tai meneviä ei välttämäti kuitenkaan minun tulevia
meneviä tai edes uusia. Silti pistää mietittämään, tämä omien tunteiden voimakkuus ja on kai se sit se tunteiden kestävyyskin jota koetellaan nyt ja huolella ...... toki myönnän että naisena minusta on miten sen ilmaisisin .......

........ lyö tyhjää miettii miettii ettei mieti milleen silleen et loukkaantuis ketään ainakaan niin
että en saisi anteeksi , nyt ollaan taas tilanteessa että mietin itsenkin
mitä ihmettä edes haluan sanoa ????.......

...on siis hienoa että ihmiset miehet ja varsinkin miehet monetkin ovat huomanneet minut, mutta toisaalta se hittolainen tekee niin perkeleen epävarman olon omista tunteista. En nyt kuitenkaan
tarkoita että en tiedä mitä tahdon tiedän tasan mutta jos se sitten kuitenkaan ei mene niinkuin haluan.
En mä tahdo pelata mitään kolmen peliä tai edes neljän tai kuuden vaikka siinä oilisi kyl kieltämättä sellainenkin pointti että kaikille olisi pari
hyvä juttu siksi että kukaan ei jää yksin vaan kaikki voittaa jotain mut kuitenkin
se on periaatettani vastaan vaikka kuitenkaan en mitään lupauksia ole saanut mistään...

Ja tässähän on sellainenkin asia että kun se minun hurmannut ja tyystin vienyt
syömmen valittu miettii omaa elämäänsä miten asiat jatkuu vai mahtaako edes jatkua vai jatkuuko sittenkin.... niin sekin tuo sitä epävarmuutta siitä kestävyydestä.... ja jossittelun määrällä ei ole rajaa eikö kaiken jo pitäisi olla selvää pässinlihaa. On ikävää elää epävarmuudessa....

Se on saanut ajatuksen välillä harhailemaan tulevissa tunteissa ja siinä onko tunne kestävä ja kantaako se vielä vuosien päästäkin. Soot epäröinnilläsi tehny musta itseäni epäilevän epäröivän jossittelijan joka epäilee kaikkea jopa omia tunteitaan. Vaikka nythän pitäisi olla ehdottoman varma ainakin itsestään - sitäkö jahkailu teettää epävarmuutta ???? Epävarmuus se taasen saa ajatuksen pyörähtämään että mitä jos se ei haluakkaan olla mun kanssa koskaan sen vakavammin kuin mitä ollaan nyt mitä jos oon sille vaan jotain hetken juttua ??? Ohimenevää ?

Mut kyllähän tärkeä oon sen tiedostan mutta odottaminen ja varsinkin ODOTTAMINEN on aina ollu vaikeaa KAIKKI TÄNNE HETI NYT periaate on pätenyt minuun vuosikaudet ja se periaate on nyt melko vaikea muuttaa. Ja aina oon sit kuitenkin saant sen mitä oon tahtonut tai en ihan aina mut melkein ---- Tunteet vaikka kuitenkin on TOSI TOSI TOSI voimakkaat ja tosissaan tykkään kaikinpuolin liikaakin niin niitä joutuu punnaamaan ja miettimään tässä itsekin ja mitä sydämmeen tulee se kaipaa .... Kaipaa niin et tekee välistä olon ihan oudon kireäksi niin että se sattuu ....


ja vielä siitä kun epävarmuus täyttää salin on täydellinen hiljaisuus kukaan ei tiedä mitä sanoa tai tehdä...

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.