Oltiin mökillä kuuden lapsen ja kahden aikuisen voimin, enpä voinut kuvitella että menisi niin hyvin ... olin itsekseni odotellut että lomasta tulisi täysi katastrofi vaan täytyy sanoa että hieno reissu kertakaikkiaan .... Niin muksut uivat ja nauttivat --- yksi muksuista putosi laiturilta ja minä salamana pelastamaan toista pientä - kompuroin laiturilla kaaduin mahalleni pitkin pituuttani laiturille. Sain muksusta kiinni ja nostin vedestä. Itse säikähdin enemmän kuin muksu joka vähän pöljistyneenä kökötti mahani päällä.... kiitollisena siitä että en antanut hänen hukkua se oli säikähdyksistäni suurin taas pitkiin aikoihin.
Muksulle ei mitään traumaa tullut vaan kiireesti takaisin veteen ja pulikoimaan ....
Riitatilanteita oli muutama ja pientä nahjailua leluista milloin kahvipannusta milloin sulkapallomailoista jotka toimivat oivina kitaroina musiikin soidessa autoradiosta ... olipa se kitarointia muuten ... tuntu kuin olisi ollut oikeassa konsertissa jossa pääesiintyjinä olivat lapset ... yksi lauloi muut kitaroivat tai tanssivat taustalla .... tuli pikkuveli kappaletta lauritähkää ja ihan rankkaa heviä .... huh sanon minä kyllä lasten mielikuvituksella ei ole tosiaan niitä rajoja.
kyllä mökkeily voitti oman ajattelunkin rajat .... heitin kaiken kurjan mielestäni mennessäni mökille ja tosiaan lepuutin mieltäni hyvässä seurassa .... oikeastaan palasia loksahteli paikoilleen tässä on mun kotini tässä on mun paikkani .... mitä enemmän ajattelen voisiko tässä olla se jokin ... jota tietämättäni etsin ja kohtalo johdatti tämän eteeni.... annan elämän viedä ja näyttää siitähän se selviää elämällä tätä päivää tässä ja nyt .