"Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta"
"Sen tajuu aina liian myöhään tän elämän arvon
Sen näkee liian myöhään miks elämän hankee tarpoo
Sen tajuaa vasta sit ku seistään taivaan porteilla
Ettei elämää voi pelaa niinkun pelikorteilla
Vaikka olis ässä hihassa ei voitto oo selvää
Vaikka peität silmäs ei se meinaa ettet enää pelkää
Vaan keskity kerrankin ja nää kaikki selvästi
Loppupeleis helppo on kääntää kaikille selkäsi"
"Toiset kokee kaiken kaupan päälle vähän liikaa
Monet sortuu itsemurhaan toiset sortuu siihen viinaan
Joka tappaa ihmisiä nykypäivän liian paljon
Jotkut tosin joutuu jäämään tääl onnettomuuden varjoon
Ei elämää tiedä etukäteen ei sitä voi näkee
Mutta ellet elä täysil mitä sillon jääkään käteen
Muuta kun vaan pelkkä toivo paremmasta elämästä
Siks panostan täysil tiedän että elän nyt ja tässä
Tätä hetkee tätä ainoota päivää
En elä huomises enkä mä kadu päivääkään
Kaikki hetket muistoissa on niinku pitääkin
Ja valutan kyyneleen suljen hitaasti mun silmäni"