Liian vähän sinusta muistan,
Mut niitä muistoi ain sydämessäin kannan.
Niin paljon väärää on lähtös jälkeen tapahtunu,
Liian paljon pahaa on mun mukaan tarttunu.
Ihan liian moni rakas on kanssas lähteny kattoo tähtiä.
Monen monta haavaa saanu sydämeeni matkal tällä.
Liian monta särkynyttä unelmaa oli tytöllä tällä,
Tytöllä joka sydämessään kantoi vain sirpaleita,
Jonka silmäkulmaa ain kyynel koristi.
Mut se tyttö vihdoin löysi onnensa, jotain mist kiinni pitää
Ja ehkä viimein se voi antaa vanhojen haavoje arpeutuu...
