vähän kuulumisia sieltä...
ei oikeastaan mitään uuttaa kun sitä vaan että tässä kierrossa on sitten inseminaatio..(=eli inssissä hedelmöityskykyisimmät, hyvin liikkuvat siittiöt erotellaan siemennesteestä ja ruiskutetaan kohtuonteloon munasolun irtoamisajankohtana.)
Aloitin FSH-pistokset taas eilen.. nyt toki nostettiin annosta 66IU.. (ennen oli 50IU)
Pregnylillä irroitetaan se tai ehkäpä NE munasolut sitten... viimeeks kasvoi ja kypsyi kaks munasolua ja molemmat irtos.. (!) eli onhan siinä riskinsä saada kaksoset... "tuleva mummi" oli jo ihan innoissaan ja sanoi vaan et oishan se ihan kiva.. no emmä ehkä tiedä.. 152senttinen muija ja kaksoset mahassa, minkäköhän näköst se olis.. ha-ha...
nyt on odotukset aika korkeella ja tipun kyl kovaa ja korkeelta jos menee päin v*ttua..
tosin mahdollisuudet eivät ole mitään huippuluokkaa.. (raskauksia alkaa näissä tapauksissa 10-15% yritystä kohden. Suurin osa raskauksista alkaa ensimmäisen 3-4hoitokerran aikana..)
Hoitojen psyykkinen ja fyysinenkin kuormittavuus tulivat meille kyllä yllätyksenä, en olis ikinä kuvitellut että se NÄIN rankkaa olisi.. :(
Saatiin klinikalta semmonen esite "Kun vauva viipyy" olen sitä vähän lueskellut ja meinas ihan tulla itku ku sitä luin... tässä vähän tekstiä siitä..
"Lapsettomuus on jokaiselle parille omanlaisensa kokemus. Kaikille lapsettomuus ei ole syvä kriisi, mutta jokaiseen se jättää jälkensä.
Lapsettomuus tutkimusten ja hoitojen aikana nainen ja mies saavat usein traumaattista tietoa itsestään ja lisääntymisfysiologistaan. (meillä on vika mussa kun ei kasva munasoluja lainkaan, ja olihan se aika iso paukku kun sai tietää etten koskaan voi saada lasta normaalisti..)
Kriittisiä vaiheita ovat:
*lapsettomuus tutkimuksiin tulo,
*HOITOJEN SUUNNITTELU JA NIIDEN ALOITTAMINEN,
*PITKITTYNEET HOIDOT,
*lahjoitettujen sukusolujen käyttö ja hoitojen päättyminen tuloksettomina.."
ja tässä ne kohdat jotka todella kosketti, juuri tältä musta tuntuu....
"Hoitovaiheelle on kuvaavaa kuukaudesta toiseen jatkuva toivon ja pettymysten sarja, jota monet kuvaavat osuvasti tunteiden vuoristoradaksi. Vaikka hoidot ovat tehokkaita, niitä joudutaan toistamaan.
Hedelmöityshoidoissa on aina mukana kaksi mahdollisuutta: raskaus alkaa tai olla alkamatta.
Epävarmuuden kanssa on RANKKA ELÄÄ ja aikaisemmin hyvin toimineet selviytymiskeinot eivät enää päde uudessa tilanteessa. Lapsettomuus on mitä suurimmassa määrin tunneasia, ja lisäksi tunteet nousevat pintaan jälkijunassa.
Lapsettomuus merkitsee menetystä toiveille tulla vanhemmiksi, äidiksi ja isäksi."
"Epäonnistuminen lasten hankkimisessa, joka näyttää muilta sujuvan helposti, herättää parissa ihmetyksen , häpeän ja raivon tunteita. Oma naiseus ja miehuus ovat tulleet loukatuksi.
"Maailma tuntuu äkkiä olevan täynnä lastenvaunuja työntäviä onnellisia pareja."
...tänään on tämmöstä ja huomenna voi olla ihan erilaista...