IRC-Galleria

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on tavallisin naisten hormonihäiriö. Sitä esiintyy 5–10 %:lla naisista. Häiriön perussyytä ei toistaiseksi tunneta, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä arvellaan olevan yhteyttä asiaan. Monirakkulaoireyhtymän tunnusmerkkejä ovat liiallinen karvojen kasvu ja epäsäännölliset kuukautiset. Yli puolet potilaista on ylipainoisia, ja heillä on taipumus erityisesti ns keskivartalolihavuuteen. Oireet voivat myös vaihdella naisen hedelmällisen iän aikana: kuukautiskierrot ovat nuorena kovin epäsäännölliset, mutta 40 vuoden iässä kierto säännöllistyy.

Gynekologisessa kaikututkimuksessa voidaan nähdä monirakkulainen munasarjarakenne (PCO) ns. sattumalöydöksenä, naisella jolla ei ole mitään gynekologisia oireita. Tällainen tilanne voi olla jopa 20 %.lla naisia

Oireet
Monirakkulatauti voi aiheuttaa kuukautisten epäsäännöllisyytta tai poisjäämistä, pitkittyneitä vuotoja ja lapsettomuutta. Liikakarvoitus on tavallista, ja siihen viittaavat karvoituksen lisääntyminen erityisesti ylähuulessa, leuassa, rintojen välissä, alavatsalla esiliinamaisesti ja selässä (ks. liikakarvoitus 1). Lisäksi voi olla aknea. Tila alkaa murrosiässä ja oireet lievittyvät yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Ongelmia voi tulla myös raskauden aikana: verenpaine voi nousta ja raskausdiabeteksen vaara on suurentunut. Riskin lisääntyminen näyttää liittyvän enemmän ylipainoon kuin PCOS:aan sinänsä.

Tautiin liittyy myös aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia, jotka muistuttavat ns. metabolista oireyhtymää 2. Kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, ja tästä seuraa, että insuliinipitoisuus veressä suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu.

Vaara sairastua diabetekseen ja verenpainetautiin myöhemmällä iällä on suurentunut.

Taudin toteaminen
Monirakkulatautia voidaan epäillä oireiden ja gynekologisen tutkimuksen perusteella. Monirakkulaiset munasarjat todetaan emättimen kautta tehtävässä kaikututkimuksessa (ks. kaikukuvaus 3). Tarvittaessa laboratoriossa määritetään sekä munasarjojen että lisämunuaisen tuottamien androgeenin pitoisuus (linkki: liikakarvoitus). Ylipainoisilla kannattaa määrittää verensokeri ja jos se on koholla, tehdään 2 tunnin sokerirasitus.

Diagnoosi voidaan asettaa, jos potilaalla on kaksi seuraavista: kuukautishäiriö, hyperandrogenismi, monirakkulaiset munasarjat.

Itsehoito
Keskeisin hoito on ylipainoisilla laihdutus. Painonlasku voi säännöllistää kierrot ja raskaus voi alkaa ilman muita hoitoja, jopa 5–10 % painonpudotus riittää. Painon normaalistaminen myös vähentää tehokkaasti alkuraskauden keskenmenovaaraa ja muita raskauteen liittyviä riskejä.

Munasarjojen monirakkulatautiin voi liittyä myöhempää sairastuvuutta, kuten aikuisiän sokeritaudin ja sepelvaltimotaudin vaaroja. Elämäntavoilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa, ja siksi riskistä on hyvä tietää. Liikunta on ruokavalion lisäksi hyvä hoitokeino. Se auttaa painonpudotuksessa ja parantaa insuliinin vaikutusta kudoksissa. Tupakointi lisää merkittävästi sairastumisen vaaraa sydän- ja verisuonitauteihin, ja se kannattaa ehdottomasti lopettaa.

Milloin lääkäriin
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuukautishäiriöt ovat hankalia, erityisesti jos vuodot ovat pitkittyneet tai on ylimääräisiä tiputteluvuotoja. Tutkimuksiin kannattaa myös lähteä, jos karvankasvu on lisääntynyt nopeasti, muutaman kuukauden sisällä.

Hoito
Hormonihäiriön hoidossa voidaan käyttää e-pillereitä, joilla kierto saadaan säännölliseksi. Epäsäännöllisiä vuotoja voidaan hoitaa myös ns. jaksottaisella keltarauhashormonihoidolla. Näin voidaan estää kohdun limakalvon liikakasvu. Lapsettomuuden hoitoon on käytössä muita hormonihoitoja (ks. lapsettomuuden hoito 4). Insuliinin vaikutusta parantavia lääkkeitä, kuten metformiinia, on tutkittu monirakkulataudin hoidossa ja osalle potilaista niistä saattaa olla hyötyä.

Ehkäisy
Munasarjojen rakkulamuodostumiseen ei tunneta ehkäisyä. Sen sijaan siihen liittyviä oireita voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla, laihduttamisella ja painonhallinnalla.