IRC-Galleria

Pikkumies sai nimekseen Oliwer Viljam Kristian <3

Olipa kerran
nuori mies, joka syntyi sairaana. Sairaus, josta ei
voinut parantua. 17-vuotias ja hän voisi kuolla milloin
tahansa. Hän aina eli kotona äitinsä hoidossa. Hän
oli todella väsynyt/kyllästynyt ja päätti lähteä edes
yhdeksi kerraksi ulos ja pyysi lupaa äidiltään. Äiti
suostui. Kun hän käveli kortteliansa pitkin, hän
näki paljon kauppoja. Hän käveli musiikkiliikkeen ohitse
ja tuijottaessa ikkunaa hän huomasi samanikäisen, sievän
ja herttaisen tytön. Hän koki rakkautta ensisilmäyksellä. Hän>
avasi oven ja astui kauppaan katsomatta mitään muuta kuin
tyttöä. Lähestyessä vähitellen hän saapui näyteikkunaan
jossa tyttö oli. Tyttö katsoi häntä ja hymyillen
kysyi: 'Voinko olla avuksi'? Samalla poika ajatteli, että tytön
hymy oli kaunein näkemänsä hymy, minkä oli koskaan elämässään
nähnyt. Hän tunsi halun suudella tyttöä heti. Änkyttäen
hän sanoi: 'haluaisin ostaa CD-levyn'. Miettimättä mitään
hän otti ensimmäisen CD:n, joka osui käteen ja
ojensi tytölle rahaa. 'Haluatko, että paketoin sen',kysyi
tyttö. 'Kyllä', vastasi poika ja käänsi ujosti päänsä
pois. Tyttö meni, paketoi CD:n ja ojensi sen
pojalle. Poika otti sen ja lähti kaupasta. Hän meni kotiinsa
ja kävi siitä päivästä lähtien musiikkikaupassa päivittäin
ostaakseen CD:n. Sen paketoi aina sama tyttö. Poika vei
CD:t kotiinsa ja työnsi ne vaatekaappiinsa. Poika oli
liian ujo kutsuakseen tyttöä ulos, vaikka hän yritti. HÄN EI
KYENNYT. Äiti sai tietää tästä ja yritti auttaa poikaansa, että
hän uskaltautuisi. Seuraavana päivänä hän
laittautui ja lähti kohti kauppaa ostamaan uutta CD:tä ja
kuten aina, tyttö meni paketoimaan sen. Kun tyttö ei katsonut
häntä, hän kirjoitti pikaisesti puhelinnumeronsa,
jätti sen tytölle pöytään ja juoksi pois.
RINGGGG!!!!!!!! Hänen äitinsä vastasi puhelimeen. No? Se
oli kaupan tyttö, joka kysyi poikaa. Äiti surullisena rupesi
itkemään ja kysyi tytöltä: 'Etkö tiennyt, että hän kuoli
eilen?' Syntyi pitkä hiljaisuus, jonka rikkoi vaan äidin itku.
Myöhemmin äiti astui poikansa huoneeseen
muistaakseen poikaansa. Hän aloitti vaatteista, joten hän
avasi vaatekaapin. Hänen yllätyksekseen hän törmäsi
suureen kasaan CD:tä, jotka oli edelleen paketeissa. YHTÄKÄÄN
NIISTÄ OLLUT AVATTU. Hän yllättyi nähdessään, että niitä oli niin
paljon. Hän istuutui sänkyyn katsoakseen niitä.
Näitä tutkiessaan huomasi hän, että CD-kannen sisällä
oli pikku lappu, jossa luki: 'Hei, olet todella
söpö.Haluaisitko lähteä kanssani ulos?T. Sofia.' Äiti oli
niin yllättynyt, että avasi seuraavan ja seuraavan CD:n ja löysi
aina toisensa jälkeen samanlaisen kirjeen.
TÄSSÄ SIIS OPETUS: Tälläistä on elämä, älä odota liian pitkään
sanoaksesi sille erikoiselle/tärkeälle ihmiselle mitä
tunnet ja ajattelet häntä kohtaan. HUOMENNA SE VOI OLLA LIIAN
MYÖHÄISTÄ.

Mä että odota en ikuisuuteen
olis parasta pikkuhiljaa tulla jo päätökset

Jonna - Paljon tarjolla

Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutunut,
Käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia.

Pääset seuraamaan sotkuista draamaa ja huomaat olevasi yksi sen keskushenkilöistä. Kyseessä on varsinainen ihmissuhdesoppa.

Ajattele, että saisit nyt soiton, jossa kerrotaan että paras ystäväsi olisi kuollut. Miltä se tuntuisi?
Et pystyisi enään ikinä sanoa hänelle, kuinka paljon häntä rakastatkaan. Kaikki kokemuksenne
yhdessä olisi enään muisto mielessäsi. Kaikki ympärilläsi muistuttaa sinua hänestä. Voit enään vain syyttää itseäsi siitä, että et arvostanut häntä silloin niin paljon, kun hän vielä oli kanssasi. Miltä tuntuu, kun kaikki suunnitelmat murskautuvat hetkessä vain ajatukseksi siitä, miten kiva kesästäkin olisi tullut, kun olisit saanut nauraa kaikille tyhmille jutuille hänen kanssaan. Enään se ei ole mahdollista.

Jos välität kavereistasi, lisää tämä päiväkirjaasi niin he tietävät että välität ja rakastat heitä.

Erotiikan janosi on kovimmillaan, mutta kumppanisi on viileä. Olet tuhlannut rahaa liian avokätisesti, nyt on maksun aika. Joku sukulainen rientää auttajaksi.

Ajattele, että saisit nyt soiton, jossa kerrotaan että paras ystäväsi olisi kuollut. Miltä se tuntuisi?
Et pystyisi enään ikinä sanoa hänelle, kuinka paljon häntä rakastatkaan. Kaikki kokemuksenne
yhdessä olisi enään muisto mielessäsi. Kaikki ympärilläsi muistuttaa sinua hänestä. Voit enään vain syyttää itseäsi siitä, että et arvostanut häntä silloin niin paljon, kun hän vielä oli kanssasi. Miltä tuntuu, kun kaikki suunnitelmat murskautuvat hetkessä vain ajatukseksi siitä, miten kiva kesästäkin olisi tullut, kun olisit saanut nauraa kaikille tyhmille jutuille hänen kanssaan. Enään se ei ole mahdollista.

Jos välität kavereistasi, lisää tämä päiväkirjaasi niin he tietävät että välität ja rakastat heitä.

Poika: Äiti et kai sä kuole?
Äiti: Eeen. En mä vois jättää teitä!
Poika: Hyvä. Mä rakastan sua!
Äiti: Mäki sua. *kyynel*
Poika: Äiti miks sä itket?
Äiti: En mä itke. Mee nyt nukkuu!
Poika menee nukkumaan.

Isä: Mitä lääkäri sanoi?
Äiti: Kuolen viikon päästä.
Äiti kuoli viikon päästä niinkuin lääkäri oli sanonut. Isä vei pojan matkalle, jotta voisi siellä kertoa kamalasta tapahtumasta.

Isä: Äitisi on kuollut.
Poika: Eikä ole! Se lupas!!
Isä: Ei voi luvata kuoleeko vai ei.
Poika: Äiti on elos ja viel sä sen näät!

Kun isä ja poika tulivat lomalta ja saivat lomakuvansa jokaisessa kuvassa oli myös heidän äitinsä. Isä oli ymmällään, mutta poika ei ihmetellyt tapahtunutta ollenkaan.
Jos välität jostain ihmisestä niin paljon, että jäisit kuolemankin jälkeen hänen luokseen, kopio tämä