IRC-Galleria

Mä en haluis ehkä myöntää edes ääneen/
Jään paljaaks iha niinku riisuis muumiolta kääreet/
Sitä vaan toivoo aina että tapaa jonkun/
Mun aika on sytytyslanka joka palaa loppuun/
Kipinäteatteri tupruttelee savua/
Tää ei oo mikään satumaa, poden moraalikrapulaa/
Mulle vuodatettu veri on ainoostaan käypää valuuttaa/
Jollei oo partaterää tee se teinipeilis avulla/
Kerää maasta yksi tuhannesta sirpaleest/
Yhden kerran se ainoastaan kirpasee/
Veriset pisarat persialaisel matolla/
Mun verivalan vanalla jäähyväisviestin sanotan/
Ne sanoo että biisien kautta turhaa angstata/
Mut kuinka muuten kerrot kuinka mies voi olla paskana/
Kun miehen luonto ei vaan suuta anna aukasta/
Helpompaa kohottaa ase, ja vittu laukasta/

Päiväst päivään, aamust aamuun
ootan vaa et aurinko saapuu
ja se saa mut tuntee et oon vielä tääl
toistaseks hengis kunnes seki viedään
vittu viekää vaa, mua ei kiinnosta
mut on muutenki kahlittu nilkoista
se on vast alkuu, miten tää jatkuu
toiset viel taistelee, toiset antautuu

mä säästelen voimii oon vast kuustoist vee / jos mä kusen mun elämän jo nyt nii on pelkkää pimeet ees

istun hetkeks alas, ja mietin mis mennää / mikä maailman meno nukun hetken kunnes herään
mieles ei oo käynykkää laiffin lopettaminen / eikä tuu käymääkää lopettakaa hoputtaminen

tiedät et on rankkaa ja tiedän sen mut handlaan / tän elämän tääl mä elän en nää loppuu harmaat
tiedän joskus suututtaa se käytöksenki muuttuu saa / mut pyrin aina hymyilee saan suuttumisen muuttumaan

Kuulkaas ystäväiseni mulla on vähän sanottavaa
Must tuntuu pahalta kun ei paljon tavata
Mut kun tavataan niin ohan se sen arvosta
Sillon mieles kelaan miten paljon teitä arvostan
Jes, ja se tekee musta ylpeän
Ympärillä ystäviä, jotka ei ympäriltä häviä
Enkä mäkään mihinkään oo menos
Oon hyvinki elos, selätin pelot, enkä mä enää elä pelos
Niin, ollaan niin erilaisii ihmisii
Ja silti ollaan parhaist parhait ystävii
Mul on syytä olla onnellinen syystäkin
Eikä ole syytä suruun, syyttä syyttää ystävii
Hienoo on se, että pysytty on väleissä
Vaik välillä jo luulin, että joku oisi välissä
Mut onneks olin vääräs, ja siitä oppineena
Hyvä elää täällä ystävyyden voittaneena

Miksi ihmiset vaihtuu joita tunnen, miksi ne katoaa ja minne?
Miksi olo on pyhä kun näen kirkon ristin? Mikä määrittelee alkoholistin?
Onko sääli väärin, kun näin narkkarin miksi pääni käänsin?
Onko täällä vain sodat ikuista? Miksi tappelua katsotaan sivusta?
Milloin on aika lopettaa? Onko se totta mitä koulu opettaa?
Miksi menen muiden mielipiteen mukaan? Miksi on vaikea pitää sitä mitä lupaan?
Miksi moni haluaa isommat rinnat? Miksi toisil ei oo taloo ja toisil on linnat?
Mul on kaikki hyvin, miksi haluan parempaa (miksi haluan parempaa),
jos en pysty parempaan.

'Cause sometimes you feel tired,
feel weak, and when you feel weak, you feel like you wanna just give up.
But you gotta search within you, you gotta find that inner strength
and just pull that shit out of you and get that motivation to not give up
and not be a quitter, no matter how bad you wanna just fall flat on your face and collapse

En haluu riitaa soutaa enkä huopaa
Siks sanon suoraan sen mitään et huomaa
Kuplivaa juomaa juhlallisit laseist
Parisuhdeterapiaa häätanssi saleis,
Et voit tietää miehen millast olla nainen
Mut pyri olee rakkauden ammattilainen
Kiitos juice niist viisaist sanoist
Motiä moni ettii tääl vielä baarihanoist

Mistä alottaa pitkä tarina takana,
vielki pelottaa tuunko erottaa,
todellist ja unta toisistaa,
silloin kauan sitte oli yksin ja täysin tolaltaan,
kaikki niskaan kaatu paineet kasvoi,
kaikki mitä olin kokoon saanu elämä otti pois mitä antoi,
ja teki niistä verisii haavoi jotka pisti varmasti miettimään,
haluanko elää jos näin paljon joutuu sietämään,
yhen matkan varrella kiertämää mutkii,
ottamaa vastaan iskui, jotka tappaa sisältä,
hukkaa onnen, antaa tuskan viiltävän.

Mä herään aamul sängyst, kelaan mitä vittuu, tuntuu ku kaikki suru meitsin niskaa tippuu. Se suru viiltää ison palan jostai sisältä, kelaan miltä tuntuu kuolema, se on varmaa syvältä.Kelaan läheisii ja kaikkii ketä rakastan, ne vois pakastaa ja takas haluun rakastaa. En saa mielest ikin tärkeet menetettyy, ja viimevuosina joutunu kaks kertaa pahast pettyy, mut kyl siit leppyy tai ainaki haluais, mut ne tulee mielee kaikist frendeist, koulust ja huonekaluist. Ajatukset ne jää taka-alalle tai niinkai toivois, mut ne vaa jää päähän vaivaa, vitut mistää hoidoist

Musta-valkost pujotteluu tunnelmasta toisee
Mut se on kai se joka tekee must erikoisen
Matalapaineen aikaan oon taas alhaalla
Silloin ku täällä sataa nii sataa sit kaatamalla
Mä pidän sadetta, en aio lähtee uloskaa
Mut tuska ja tunteet tuottaa myös tulosta
Viel opin kääntämään tän edukseni
Käsittelee asiat ja selittää ne itelleni
Eteenpäin vaa, se kompassi on Herralla
Mut tuntuu, et kaikki draama tulee kerralla
Lävähtää niskaa, ylikuormittaa
Ja suomest ku ollaa ni lääkkeeks on juomista
Se on heikko lääke vaa siirtää ei poista
Noidan kehää, toinen ruokkii toista
Pantava piste sille, tultava tolkkuihin
Mä poljin omat jälkeni näihin polkuihin