Mul o perhosia mahas kun sut nään taas/
Enkä voi sanoo muuta ku sä käännät mun pään/
Ja säädät kaikkee kivaa nii et multa pää hajoo/
Ja kun viimein havahdun nii sä jälleen pois katoot/
Mun oma kaunis fliga,ja oot kaunis ku mikä/
Välil tiedän et on riitoi mutten käsitä sitä/
Miks taas riideltiin,tosi pahasti tapeltii/
Ja siit sun rikkomasta ruukusta jäi jäljet tapettii/
Molemmil o vihaa sisällä, mut pitää muistaa/
Ettei paha olo helpotu nyrkiniskuista/
Jutuis pitää puhuu,miettii mikä meni vikaa/
Myönnän että joskus itteki oon meistä se sika/
Mutten aina,ei olla täydellisii vielä/
Vaikka pitkä matka edes ollaa silti oikeel tiellä/
Matkal taivaaseen paratiisin kautta/
Ja koko siihe matkaa tarvii paljolti rakkautta/
"Se tunne, sen tiedät sä varmaa/
Se tunne o parempi ku arvaat/
Jos se iskee muttei ketään ole paikalla/
Koita miettii, ketä aloit silloin kaipaamaa/"
Joskus tuntuu silt et ajatukset tahtoo karkaa/
Kun kipeen kohti pilvii käytän siinä pavunvartta/
Tai silt must tuntuu,en tiiä mitä oikeesti/
En tiiä mitä tunnet,luuletko mua toiseksi/
Vai kuitenki kaikki tuntuu häviivän/
Ehkä myöskin minä joskus ajan kanssa käsitän/
Ettei rakkaus oo helppoo,ja tuu ilman vastuuta/
Eikä siihe auta edes lompakko taskussa/
Tarvin tunteen sisälläni liekkini palavan/
Että voisin joskus toivoo sinun tänne palaavan/
Emmä ymmärrä,miks oon tunteista ymmällä/
Tuntuu et oon ihastunu mutta silti tyhjänä/
Tyhjä tää tyhmä pää tahdon sua rakastaa/
Sydämmenmuotone maa puuttuu mun pakasta/
niin.. täällä ulkona pakastaa/
Siks mä tahdon ikuisesti rakastaa/
"Se tunne, sen tiedät sä varmaa/
Se tunne o parempi ku arvaat/
Jos se iskee muttei ketään ole paikalla/
Koita miettii, ketä aloit silloin kaipaamaa/"