Peiton alle pistän piiloon pään
Sinne suojaan suruiltani jään
Hiljaa nenäliinaan niiskutan
Ja toivon edes unen tulevan
Mietin miksi meille kävi näin
Miksi sivuun elämästäs jäin?
Mietin taas kerran mikä on mussa vikana
Miks kaikki painaa mun harteilla
Kaikki asiat oli helppoi joskus nyt vaan
Haen tästä lohtuu Kuka vois auttaa kuka pelastaa
Kun en saa enää yölläkään unta
Kaikki asiat vaan painaa liikaa
Nyt tiedän sen miltä tuntuu kun läheinen viedään/
Viereltä pois vaan yks kaks tost vaan/
Enää ainoo lohtu on et joskus viel sut kohtaan/
En välttämättä tänään mutta vielä joku päivä/