Sen illan puistossa me istuttiin
Yömyöhään juteltiin
Puiston hämärässä suudeltiin
...
Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa
Alkoi katuvalot sammumaan
Ja meitä paleltaa
Sä pyysit mua vierees nukkumaan
Joo, mä olin valmiina
Aamuyöstä vielä kuuden aikaan
Kuuntelin haaveitas
...
Ei elämää liikaa suunnitella saa
Antaa sen mennä vain painollaan
Jos joskus vielä tavataan, hyvä niin
Jos ei, lakki päähän ja näkemiin