IRC-Galleria

KIVINEN KIRJA

Minä sanon sinun nimesi kerran ja kuvittelen sen vielä riittävän
mutta sinä et välitä kuulla, huone, pimeä metsätalo, pimeä maa
ja miten me tähän tultiin, en tiedä, muista tai tahdo uskoa,
että voimme näiden vuosien jälkeen joutua taas tähän helvettiin

Silmä näkee vaan ei tunne mitään, ja jalat tarpoo alleen maan
tule tänne, minä haluan tietää, kuka olet, minne me kuljetaan

Minä olen pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat

Minä olen pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat

Sinä huuliltasi pudotat nimeni, kuiskaat kuin tahtoisit musertaa
mutta minä en osaa kuunnella, sokea metsä olen, kuiva maa
ja siten me tänne tultiin, ett kuljettiin aina vain eteenpäin
kuin oltaisiin johonkin menossa, lupaus ja kirous toistensa varjot

Silmä näkee vaan ei tunne mitään, ja jalat tarpoo alleen maan
tule tänne, minä haluan tietää, kuka olet, minne me kuljetaan

Minä olen pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat

Minä olen pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat

Sinä olet pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat


Minä olen pelkkä kivinen kirja, joka tyhjistä sanoista tunnetaan
valhe kantaa ja kipu tuudittaa
toimet sanoja todemmin puhuvat


RAUTALANKAA

Jokainen tuntee laulun sen
jokainen kuulee sävelen
poluilta suuren tyhjyyden
kun löytää viimein rakkauden

Vartaloas taivuttaa vois tuulenvire pieninkin
kun sylikkäin me vaellamme huokaileviin laaksoihin

Ei yksinään voi kukaan kantaa koko valon maailmaa
ei yksinään voi antaa rakkautta, jakaa unelmaa
ei yksinään voi nähdä, kuinka toinen liekkiin leimahtaa
ei yksinään voi sylityksin päättää tähtiin vaeltaa

Välillä eksyy, kovettuu
kadottaa luotaan totuuden
kaiho ja uhma sekoittuu
kumisee kaiut tyhjyyden

Tähtitaivaan alla väijyn tuijotellen kuiluun sen
häämöttääkö jossain tieto suuremmasta, usko en

Ei yksinään voi kukaan kantaa koko valon maailmaa
ei yksinään voi antaa rakkautta, jakaa unelmaa
ei yksinään voi nähdä, kuinka toinen liekkiin leimahtaa
ei yksinään voi sylityksin päättää tähtiin vaeltaa

Tarvitsen suuren rakkauden
tarvitsen kasvot ihmisen
tarvitsen kaipuun totuuteen
matkalla jota vielä teen

Ei yksinään voi kukaan kantaa koko valon maailmaa
ei yksinään voi antaa rakkautta, jakaa unelmaa
ei yksinään voi nähdä, kuinka toinen liekkiin leimahtaa
ei yksinään voi sylityksin päättää tähtiin vaeltaa