rahat on loppu.
bensaki on kohta loppu.
voimat on loppu.
eihän tässä jää ihmisestä kohta mitään jäljelle.
tauti vähensi palkansaantia kuin suomen suurin verokarhu konsanaan. nyt pitää kärvistellä pari viikkoa ilman rahaa. vaan kyllä se siitä. toivotaan ainakin. toivottavasti huomennakin on töitä jottei totuus unohdu, ja jotta seuraava tili olisi uhkeaakin muhkeampi. väsymys painaa päälle kuin kiimainen jellona. pitäisi nukkua vaan kun en taho. tässä taas mitataan kuinka kauan ihminen jaksaa olla typerä.
jospa vielä hetken niin sitten voi nukahtaa, hyvällä tuurilla valotki jää päälle ni unikokemus on taas yksi huonoimmista. selkä vittuilee taas. on kipiä. ei hyvää lupaile. mun kuulo on tullu takasi, kiitos niiden lukuisien, tuskaisien, lääkärissä vietettyjen hetkien.
korvan reikä on suurentunu suht hyvin. kohta varmaan pääsee testaamaan sitä korua, jota tosin vielä en ole saanut aikaiseksi valmistaa. vaan kaikki aikanaan.
ja oon jo melko varma mitä minusta tulee isona. iha jees sinällään. ja oonpa tässä lähössä reissuunki. useampaan otteeseen. ja toivotaan nyt että vielä kerkeän satunkin luona ranskassa vierailla.
tähänpä on hyvä päättää tältä erää. halipatsuippaa vaan kaikille, niinko entinen talkkari huudahti!