Istun yksin hiljaa himas, pistän kädet ristii
muistan kui sillo mun kädest puristit
jos olin ihan rikki, sä sillon mut paransit
kuuntelit mun ongelmii, mun kanssa itkit
se siit sit, sä muutuit kusipääksi taas
lopult jouduinki lähtee yksin himaa
sun silmät, sun hymy, en mielestäni pois saa
toivoisin et tää kaikki oliski unta vaa