Viikonloppu oli ja meni. Muutaman tunnin tunsin itseni ehjäksi, Anja oli tyttärensä kanssa ja sain illuusion perhe-elämästä. Laitoin ruokaa, ulkoilutettiin kissaa ja leikittiin puistossa. Illalla sitten lötkötettiin tv:n ääressä yhtenä nippuna, kolme ihmistä ja kissa. Nyt taas kaksi viikkoa pelkästään rontin seurana, onneksi pääsee vähäksi aikaa koulun penkille että unohtaa ikävän.