"Kestän vaikka mitä
Mut yhtä asiaa en ymmärrä; Miks mun sydän ei kestä iskuja kovia
Naarmuja, lovia? Miks se on yhtä haavoittuvainen, heikko ja pieni?
Mikähän mun tarkotuskin lieni
Jos kerta tälleen kävi, moni sen päälle näki
Et sorruin ekaan, ehkä mun vikaan rakkauteen
Sotkeuduin lankaan, mitä mä siitä sainkaan
Katso mua nyt, mitä olet saanut aikaan
Pyydätkö anteeks? Osaatsä vielä?
Onko sulla hajuu, omantunnon tajuu?
Tarviitko apuu? No mä en auta"