Nummirock tuli ja meni ja kivaa oli. Myö lähettiin torstai aamuna matkaan ja matka sujui mukavasti, vaikka pieniä suunnistus ongelmia oliki, mut Ricky Martin viihdytti meitä matkan aikana.
Me saavuttiin majapaikkaan joskus puol neljän maissa, ja se talo näytti ihan mielisairaalalta, oikeesti se oli evankelinen opisto joka oli ollu toisen maailmansodan aikana sotasairaala. Se tieto meitä vähä kiusotteli. Lisäksi meijän nelikon seurana meillä oli seittemän ulkomaalaista miestä, jotka teki ruokaa festarialueella, nimettiin ne kommunistiterroristeiks. Mut siitä huolimatta asuminen siellä suju tosi sutjakkaasti, Burt puhu vähä frodoista ja meijän ois pitäny katkoo Kekin varpaat. Välillä kyllä pelästyttiin, kaljatölkit katos yhtäkkii parvekkeelta, ränni kaatuu yön aikana, toisen puolen talon siiven keittiössä palo valot ilman syytä, mitä noistaki aattelee.
Itse festarithan suju mukavasti, tuntu siltä ettei oikee kuuluttu sinne hevarigootti jengiin, mut ei meit silti tapettu. Kyllä meiltä festaripusujaki pyydettiin, ei herunu.
No lauantai meni jonottaessa. Pääasiassa Dermo ja Keki halus kattoo Mokoman, mut myös In Flamesia jonotettiin, ja keikka oli sen arvonenki, eturivissä oltiin ja pysyttiin siinä koko keikan ajan eikä ollu hengissäpysymis ongelmia. Tuli niitä katsekontaktejakin saatua! Ja Keki ja Derho sai yhteiskuvia ynnämuita Moksujenkaa
Mut totuus on se, et me mentii oikeesti kattoo Ricky Martinia
P.S. kaikki elukat yritti juosta alle