Olen huomannut, että me ihmiset aina vain valitetaan. Olemme valittelevaa kansaa. Me ei juuri mietitä mistä valitetaan, kunhan vaan valitetaan. Ja sit kun me ihmiset valitamme, muillekin tulee tarve jakaa
tämä valittamisen halu, ja kaikki muutkin alkavat valittaa.
Tämä valittaminen voi alkaa ihan pienestäkin asiasta. Vaikkapa koe on tuntunut menevän huonosti, niin valitetaan. Huono hiusväri, huono meikki, valitetaan valitetaan valitetaan. Mikä tahansa on mennyt elämässä huonosti, ihmiset valittaa.
Mutta huomasin, että valittaminen on joskus myös hauskaa - huomioikaa, että joskus. Jos valittelu menee yli, niin se on vähän huonompi juttu se. Mutta jos joku toinen valittaa samasta asiasta, ja kaikki on yhtä mieltä valittelemastaan asiasta, se on mukavampaa. On mukavaa, että on joku jonka kanssa vaihtaa näitä valitteluajatuksia, ja että joku kuuntelee näitä valituksia.
Tietenkin jotkut valittavat ihan oikeista asioista, mutta jotkut taas ei. "Voi ei, unohdin kynsiviilan kotiin!" Hyvä valittamisen aihe?
Joten otampa nyt itseäni niskasta kiinni ja vähennän tätä ainaista valittelua, johon olen itsekin TODELLA PALJON syyllistynyt :)
Valittelemisiin! ;)