Ja mä kuolen näihin ihmisiin jotka ei merkitse mulle mitään
Kertoo mitä pitää tehdä, mitä täytyy yrittää
Mä kuolen kun mun suuni huutaa valkoisia valheita
Ja jättää kertomatta aina osan totuutta
Ja mä kuolen joka rivin jälkeen jonka paperille kirjoitan
Kun edessäni näen taas yhden laulun vähemmän
Mä kuolen joka unelmaani jonka viimein kiinni saan
Ja siihen ainoaan jota koskaan en voi tavoittaa
Ja mä kuolen, kun mun rakkauttani takin alle piilotan
Kun pelko laittaa kuiskaamaan, mä vaikka huutaa haluan
Mä kuolen kun näen vuosien taas yli vierivän
Ja liian myöhään, liian usein itseni jälleen herätän