aina ovat helisemässä joka paikassa
painavat marakassit
vaikka kulkusillani ilmoitankin tulostani
jos läpikulkusillan rakennan taikka
tiesulkuja nakerran
on eteneminen laitonta
tuloistani aion vaieta
niin kauan kun luullaan etten mene
puroihin ja puihin
apua tarvitseviin suihin ja
tiedollisuuteen
poistun vasta sitten kun olen imeytynyt niihin
niin että ääni on vaihtunut kellossa
ajattomaan jolloin pienenkin voi kuulla
suuruudenhulluus haihtunut
kasvanut niin ettei ahneinkaan näe minua
tule elämäsi hetkeksi retkelle
samassa vedessä
taikareessä
edessä hyvyys ja korkeudet
hippiäinen laulaa palavasta pensaasta
tiede on enneuni ja varmenne
eikä laiskinkaan ihminen tunne henkistä köyhyyttä
mielen löyhyys on valjastettu vieden meidät kauemmaksi kuin koskaan ennen
--
Omistettu pienille vihreille tietotyöläisille