IRC-Galleria

TAPAHTUI ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ MACDONALDSISSA

- Ja mitäs teille?
- Mitäpä tässä, kiitos kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkaa. Tästä on kyllä menny jo maku
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Hesaria ja Aku Ankkaa, mutta otan hampurilaisen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäis teidän täällä tietää.
- Syötkö täällä?
- Silloin tällöin.
- Öh...siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkaa edelleen, mutta maku on menny jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Jos se tahtoo.
- Siis otatko mukaan
- Tule vain jos haluat.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilaa? Ajattelin kyllä että tuolla pöydässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne mahtuu.
- Eli: kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo...ei kanelia.
- Eipä sitä kyllä yleensä...no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aika hävytön kysymys. Lähen kyllä nyt pois.

Kuka minä olen
Se on se iänikuinen kysymys
Jonka jokainen kysyy
Elämänsä jossain vaiheessa.

Vaikka katsoessaan peiliin tuntee kasvot
Vaikka tietää nimensä, ikänsä ja menneisyytensä
Silti sitä miettii, mielessään
Kuka minä olen?

Olenko jättiläinen ihmisten joukossa
Mestari siinä mihin ryhdyn
Vai heikko raukka joka itse
Estää omaa kulkuaan

Olenko itsevarma herrasmies
Jolla on voittajan tyyli
Syntynyt johtamaan
Ja saa ystäviä aina kun haluaa
Vai se pelokas sydän
Tepsuttamassa ihmisten joukossa
Jähmettyneen hymyn takana
Hän joka värisee kuin synkkään metsään
Eksynyt pieni poika

Monet meistä haluavat olla jotain
Mutta pelkäävät olevansa toista
Kuitenkin jokainen meistä voi olla sitä mitä haluaa

He jotka luottavat vaistoihinsa
Ottavat oppia hyvistä, ihailtavista, loistavista
Ja uskovat pystyvänsä saavuttamaan sen
Tulevat huomaamaan, että heidän luottamuksensa palkitaan

Ja lopulta he tulevat tuntemaan hänet
Joka sieltä peilistä katsoo

- Bruce Lee