Olet rakas, ystäväni, vaikka miten kävisi,
sinua jään kaipaamaan, vaikka rakkaus häviäisi.
En rakasta sinua kuin siskoa,
en kuin pientä suloista sisiliskoa.
Rakastan sinua sellaisena kuin olet, parhaana ystävänä,
rakastan sinua kuin aurinkoa, joka ei enää nousisi jonain päivänä.
Olet minusta täydellinen, juuri sellaisena kuin olet,
vaikkei sinusta siltä tuntuisikaan, vaikka kuivuisi joet.
Sinun lähtösi oli kamalaa, aivan kuin en enää koskaan heräisi,
aivan kuin maailma ei enää lainkaan eläisi.
Et ehkä huomannut sitä, kun hyvästeiksi halattiin,
en vain näyttänyt kyyneleitä, kun sanottiin näkemiin.
Tein tän eräästä tosi rakkaasta ystävästä, jota ilman en minä olisi minä, vaan joku sellainen, jota ette lainkaan tunnistaisi, hiljainen ja itsetunnoton hissukka.