Elä hetkessä. Katso tulevaisuuteen. Unohda menneet. Aika kultaa muistot. Päästä irti hetkestä. Näe ympäröivä elämä. Luota tulevaan.
Mitä pitikään tehdä?! Koskaan ei oo helppoa, mut se siitä kai tekeekin niin ihanaa. Kun nyt alan (yrittää) ymmärtää elämää, ja ensimmäisten maistiaisten jälkeen ahnehtia sitä niin, että pian mahaan sattuu, tulee hetkiä, jolloin kaikki, mikä on täysin selvää, häipyy harmauteen ja epätoivo kaappaa valtaansa. Miten ihmeessä ratkaista tilanteita, joihin ei ole ratkaisua tai joiden ratkaisu on niin selvä, että se ei voi olla hyvä? En tiedä. Kunhan tasapainottelen omantunnon nuoralla, toivoen, että pääsen kuilun yli enkä siellä huomaa, että olis pitänyt jäädä toiselle puolelle.