Jeesus ei sanonut
Nyrkinisku osuu poikaa poskipäähän. Iso humalainen mies popliinitakissaan tuijottaa vihan ja humalan sumentamilla silmillään nuorukaista ja valmistautuu uuteen yritykseen.
Poika hymyilee, ravistaa pitkiä hiuksiaan ja kääntää päätään sivulle.
Meneillään on perjantai-illan suomalainen kansanhuvi: joku lyö ja jotain lyödään. Raitilla maleksivat nuoret kerääntyvät seuraamaan kukkotappelua, sillä onhan luvassa tavallisen tylsää iltaa rikastuttava kokemus.
Popliinitakkisen hyökkäys pysähtyy, sillä poika ei edes yritä puolustautua.
"Helvetin pitkätukkahinttari, tappele kuin mies", humalainen ärisee.
"Jeesus sanoi, että lyöjälle tulee kääntää toinenkin poski", vastaa poika hiljaa ja yrittää hymyillä.
Vastaus saa hyökkääjän menettämään malttinsa, ja kiroilutulvaa seuraa uusi nyrkinisku. Lyönti ei ole kova eikä ole sellaiseksi tarkoitettukaan.
Kissa leikkii hiirellä.
Poika katsoo suoraan eteenpäin, ja sen popliinitakkinen tulkitsee taisteluhaasteen hyväksynnäksi. Nynny tappelisi sittenkin.
Leikkiminen on nyt loppu: lyönti lähtee tällä kertaa täydellä voimalla.
Pitkätukka sukeltaa lyövän käden ali, iskee lujaa popliinitakin kylkeen ja jatkaa polvipotkulla eteenpäin syöksyvään palleaan. Mies kaatuu suulleen, nikottelee hetken ja oksentaa.
Poika katsoo ympärilläolijoita anteeksipyytävästi.
"Tota, toi Jeesus ei antanu lisäohjeita, joten mun piti vähän improvisoida."
Poika poimii maasta laukkunsa, kääntää selkänsä ja kävelee pois.
Joku rientää auttamaan maassamakaavaa, toinen alkaa itsekin voida pahoin, ja kolmas päättää vast'edes kiertää seurakuntanuoret kaukaa.