IRC-Galleria

Mun valokuvaohjelma lakkas toimimasta! Meikä delaa ihan just. Otin tänään nättejä metsäkuvia ja leikittelin just niiden kans ku ohjelma sanoi yhteistyösopimuksen irti! Voi räkä. Toivon, et microsoft hoitaa hommansa, löytää syyn moiseen pelleilyyn ja korjaa sen!

Voi tätä ajatusten määrää! Ylioppilaskirjotuksia en kyl oo jaksanut pohtia, mut kaikkea muuta senkin edestä! Just muistelin yhtä "anteeksiannon leirinuotiota" vuosi sitten. Vaikka välit ei oikeestaan sen jälkeen parantuneet, niin annettiin toisillemme anteeksi ja unohdettiin vanha riita. Anteeksianto on muuten jännä juttu, ei aina edes tajua, miten paljon sitä kaipaa. Mut se on tärkeää. Jossain vaiheessa täytyis pystyä antamaan kaikki anteeksi, jo ihan itsensäkin vuoksi. En kyllä osaa nyt sanoa, kumpi on vaikeampaa, pyytää vai antaa anteeksi. Mut toivon pystyväni molempiin..

Välitiedote: Valokuvaohjelma toimii taas!!!

Eilen pohdin aika paljon matkustelua, jutskattiin Eijan kans loppukesän tulevista reissuista, jos vaikka piipahdettais Nykissä x) Pariisiinkin olis taas kaipuu, se on kyl mun sielunkaupunki! Paris me manque! Sit bien sûr oon miettinyt kesätöitä, ilmeisesti sain niitä! Jee. Pääsykokeita ja niihin liittyviä systeemejä.. Ihmissuhteita. Tulevaisuutta. Itteeni. Mä alan hahmottaa, kuka oon:) Ja hyväksyä itteni sellaisena.. Totta kai ihmisen pitää kasvaa ja muuttua sitä mukaa kun oppii uutta, mutta siis mä yritän olla hieman armollisempi itselleni. Tiedän heikkoja kohtiani, yritän kehittää niitä. Pikku hiljaa alan myös hoksata mitä haluan ja mihin oon valmis. Ja sen mukana myös, mihin en oo valmis...
Viime aikoina on kyl tullut rukoiltua niin paljon ja kaikenlaisissa tilanteissa! Ylhäältä on onneksi saanut voimaa:) Sen kun muistais joka hetki, et en mä tässä yksin oo. "Vaikka pettäis alta maa sua kädet kannattaa. Kädestä pidä lujaa kii silloin kun taivas putoaa.."