IRC-Galleria

ison maailman juureen. en tosin tiedä missä se on mutta kuitenkin. väittäisin että se on siellä missä haluaa käydä ja missä tuntee olonsa hyväksi. vähän niin kuin koti on siellä missä sen sydämessään tuntee olevan, ja sukulaisia ja ystäviä on ne jotka sydämessään tuntee niiksi. sukua ei voi valita, ystävät voi. miksi pitäis olla väkisin sellaisten kanssa joita ei enää tunne ystävikseen? Barbaran sanoin, miksi laittaa itsensä tilanteeseen, johon ei oo pakko ja jossa ei tunne oloaan hyväksi? elämässä on niin paljon sellaista epämukavaa josta ei pääse eroon, joten miksi epämukavoida olonsa vapaaehtoisestikin?!
kyllä mun kaveri saa olla, mut se pitää sit näyttää kans, eikä olla välinpitämätön ja sitten valittaa jos mä en ota kontaktia. ei ole mun syyni jos mua aletaan vältellä enkä mäkään sitten jaksa leikkiä hyvää kaveria. kyllä mä voin edelleen olla kaveri mutta en ala anomaan, mulla on kyllä sellaisiakin ystäviä jotka näyttää ystävyytensä.
oho ku muuttui tää aihe. mutta no, se on se mikä on mielessä pyörinyt jo kauan. ja onneksi, onneksi tätä elämää, tai oikeastaan vain koulua, täällä on jäljellä enää vähän. kyllä tänne jää mun elämää vaikka lähdenkin opiskelemaan. mutta tuskin mitenkään sydäntä raastavasti. niin paljon oon jo menettänyt. onneksi en kaikkea/kaikkia<3

Eija,pidä hauskaa! oon melkein kade;)