Mun ei olis koskaan pitänyt aloittaa ton pelin pelaamista. Age of Conanin, siis. Se on ainoa peli, mitä mä ikävöin samalla tavalla kuin ihmisiä: siten, että se sattuu sydämeen, kuristaa kurkkua ja laittaa mut itkemään.
Kertooko jotain siitä, miten jumalattomasti mä rakastan sitä peliä? Mä vaan pelkään pelata sitä, koska mä oon niin yksin siellä keskellä ihmisiä, joihin mä en osaa luoda kontaktia. Ja sitten palaan WoWiin, joka ei merkitse mulle mitään, vain koska siellä mulla on valmiita ihmiskontakteja joihin mä voin turvata.
Se peli on kuiva, tunteeton, kylmä. AoC on....
... kaikkea muuta.
Oikeasti toinen maailma.
Mä rakastan sitä.
._.
(tl;dr: resubscribed.)