IRC-Galleria

tapoit mun uskon elämään,
miks sä teit sen mulle taas?
miksei koskaan pysty mikään pysäyttää?
arvet sydämeen siitä ikuisesti jää.
mä en ollut se joka ei tiennyt mitä haluan,
vaan se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön.

et oo yhtään mitään, ylimielinen paska, mut
vielä voit muuttuu...
mä sanoisin sua vaan vitsiks...

Luulin päässeen kaikest yli,
luulin sen jo unohtavani
silti esiin kaivan aina
iltaisin sun kuvasi
ku miettii niitä aikoi, ja
miettii mitä lupasit.

kuulen sun äänen, sit
mietin et tää ei
natsaa nyt tälleen, ku
palaan siihen jälleen
miten meil meni, ja kun
muistan sun hymyilleen
ja samal todenneen et "nyt
mä lähden
en pysty enää jäädä, en
pysty seurustella
oot täydellinen nainen,
silti ihan vääränlainen"

Istun yksin hiljaa himas,
pistän kädet ristii
muistan kui sillo mun
kädest puristit
jos olin ihan rikki, sä
sillon mut paransit
kuuntelit mun ongelmii,
mun kanssa itkit, se siit
sit, sä muutuit kusipääksi taas
lopult jouduinki lähtee yksin himaa
sun silmät, sun hymy, en
mielestäni pois saa
toivoisin et tää kaikki oliski unta vaa
mä poltan sun kuvat, revin sun vaatteet
ehkä näin saan pois jo ne
vitun kahleet
joihin mut lukitsit niillä
sun valheil valehtelit kaikest.

Sun on turha tulla selvittään
On kaikki turhankin selvää
Sinä lähdet ja minä taas
yksin jään ihmettelemään.
Eikö taaskaan ole muuta
sanottavaa
Anteeks pyyntöjä kuulen
tavan takaa
Astu edes hetkeks minun saappaisiini
Ennen kuin ensi kerran
painat oven kiinni.

Älä koske
Älä tule lähelle
Älä sano sanaakaan
Sanasi on pelkkiä valheita
Valheita ollut aina
Pysy kaukana
En halua enään edes tuntea sinua!

sä luulit ettei se
satuttais.