siitä on melkein 2 kuukautta ku me viimeks tavattiin, ja ainakin puol vuotta sitä kun me erottiin.
Me luvattiin olla ystävii ja aina välillä soittaa, me luvattiin pitää yhteyttä ja ehkä uudelleen koittaa.
En tiedä mihin se katos, mitä siinä tapahtui, ehkä meidän suhteeseen vaan liian paljon mahtui.
Mitä mä nyt teen, mistä saisin lohdutusta, en tuu ikinä saamaan sua takas mut mä välitän susta.
Ja vaikka jouduttiin me eroamaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaikka haaveet ei tuu toteutumaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaik en pystyis sitä sanomaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Me luvattiin olla ystävii, mut nyt se on enemmän susta kii.
Et pysty suhtautumaan mun uuteen kundikaveriin, sä oot kelannu meijän suhdetta ehkä vähän liikaa. Olit välinpitämätön sitä on turha haikailla, jos nyt saisin päättää aloittaisin alusta.
En tekis samoja virheitä, koska mä välitän susta.
Ja vaikka jouduttiin me eroamaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaikka haaveet ei tuu toteutumaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaik en pystyis sitä sanomaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
mikä mua vaivaa, ei olla nähty pitkään aikaan, silti mä ajattelen sua päivästä toiseen.
onkohan sulla samoja fiiliksii mua kohtaan, jos mä sut kohtaan niin mihin se johtaa?
ottaisikko enää takas jos mä näyttäisin katumusta, kertosin sulle että välitän susta.
Ja vaikka jouduttiin me eroamaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaikka haaveet ei tuu toteutumaan, mä välitän susta, mä välitän susta.
Vaik en pystyis sitä sanomaan, mä välitän susta, mä välitän susta.