IRC-Galleria

Olipa kerran Kerttu, Martta ja Hertta.

Kaikki heistä kuuluivat PJHK kerhoon. (Pervot Ja Haisevat Kääkät)

Kerhon jäsenyyteen oli vain yksi kriteeri ...

Piti olla pervo ja haiseva
nii ja Kääkkä

Eli yli 71 vuotias, haiseva, hampaaton koinsyömä kääkkä, jolla ei ole muuta elämää kun pervoilla papparaisille tai mummeleille sukupuolesta riippuen, kyylätä muiden ihmisten elämää, ja pakottaa tyttärensä syömään RENNIETÄ ja juomaan actimelia.

Kerhotalolla kääkät ryystivät laimeaa camomillateetä ja söivät activia jugurttia, aspiriinia, ja tunkivat voltaren emulgenia perseeseensäkin..

Kerhotalo oli myös ERINÄKÖINEN EDESTÄ JA TAKAA -AIVAN KUIN SINÄKIN! ja aivan kuin always ultran uudet pikkuhoususuojat, vai minkä firman nyt olikaaa..

Kertun, Hertan ja Martan lisäksi kerhoon kuului paljon pervoja, haisevia kääkkiä, mm. Taavi Sieninen

Taavi oli pohjattoman rakastunut hamsteriinsa Ernoon.

Erno olikin varsin omalaatuinen yksilö. Se asusteli kovaäänisesti neonvihreässä hulppeassa häkissään, ja mutusti päivän pitkät kananpaskaa. Taavi oli tänään joutunut vastakkain karun totuuden kanssa. Vaikka hän rakastikin Ernoa kuin omaa lehmää, Erno tunsi vain välinpitämättömyyttä Taavia kohtaan, ja olisi mielellään syöttänyt isäntänsä elefanteille.

Niimpä Taavi meni hakemaan lohdutusta Kertulta. Taavi laahusti hartiat lysyssä Kertun luo. "Mutta mikäs tänään on hätänä? Eikö nouse tai pysy pystyssä?" Kerttu kysyi ja pervot kääkät räjähtivät nauramaan.

"Erno ei... Erno ei ..." Taavi soperteli. "No mutta, kukas se Erno on! Onkos Meidän Taavi.. BANAANIPOIKA?" Kerttu huudahti kummissaan. Taavin silmät levisivät, ja hän alkoi itkeä. Hertta ajoi hänet ulos kerhotalta ennenkuin koko rakennus hukkuisi tämän kyyneliin. "Selvästi banaanipoika, perämies, kunnon puppeli" tuhahti Martta taavin mentyä.

Taavi oli siis yksin kurjassa maailmassa, Erno ei häntä rakastanut, ja kerhokin oli hänet hylännyt. Hän muisti erään mainoksen, ja päätti mennä Tjäreborgin sivuille ja varata ensimmäisen lennon jonnekin missä olisi jäätelö, ganguroita ja hampaattomia mummoja.

Siihen loppui Taavin tarina, sillä hän meni afrikkaan, ja siellä Ernon ystäväelefantit, joille hamsteri viekkaasti oli soittanut, söivät Taavin, ja Erno pääsi vapauteen. Se elelee nykyään aavikolla poikamieselämää...

Mutta palataanpas takaisin PJHKn kerhotalolle.

Siellä siis Kertulla, Martalla ja Hertalla alkoi tulla camomillatee korvista, activiat lensivät ikkunasta ja liika voltaren emulgen takapuolessa alkoi tuottaa ulostusvaivoja...

Silloin Kerkko, kerhon johtaja, päätti että nyt pitäisi pistää muutosten tuulet puhaltamaan! Ja niin kerholla alettiin juoda YKSI ACTIMEL PÄIVÄSSÄ, ja syödä aspiriinia vain kun jalkoja särki. ("jalkoja särkee" "mä käytän aspiriinia" "nii mut ei mun pää oo kipee, jalkoja särkee!") ja lisäksi voltaren emulgen vaihdettiin kuntopyöriin.

Tässähän ei kyllä ollut päätä eikä häntää, mutta kerhon johtaja ei tunnetusti ollut kovinkaan viisas... Ja kuten arvata saattaa, myös ystävämme Kerttu, Martta ja Hertta kokivat traagiset loput.

Kerttu polki kuntopyörää kerholla, kunnes osti oikean pyörän. Sitten hän alkoi tehdä retkiä Ryttylän ankkalammelle, ja eräänä sateisena jouluaattona hän hukkui aaltoihin ollessaan syöttämässä sorsanpoikasia..

Martta taas osti lehmän. Lehmän nimi oli Erkki, ja se oli hyvin pervo lehmä. (Erkki ei siis ollut sonni, Martta vain piti Erkki -nimestä..) Mutta Ekimme oli siis pervo. ja eräänä päivänä Martta järkyttyi. Se löysi oman Erkkinsä peuhaamasta rehussa Taavin Ernon kanssa! Niillä oli suhde! Martan fantasiat murtuivat, ja hän teki itsemurhan hyppäämällä maton reunalta alas.

Ystävistämme jäljellä oli siis enää Hertta. Hertan tarina on kaikkein koskettavin ..

Hän luuli löytäneensä sielunkumppanin. Tämän nimi oli Kullervo-Pellervo Silveroja. KP oli hyvin herkkä, piti homorunoudesta, koki järjestelmäkamerat kiihottavina, söi tikkareita 104 joka päivä, ja oli aikamoinen sotanorsu, mutta Hertta rakasti häntä silti syvästi. Eräänä päivänä kävi niin, että KP huomasi, että olikin erikkäin viehtynyt vesimelooneihin, ja niin hän päätti mennä tissibaariin.

Hän kertoi aikeistaan Hertalle hyvin ronskisti. "Menen meloonibaariin." Hertta kauhistui, ja yritti estellä, mutta KP tokaisi vain "Jos et jaa kanssani kiinnostusta tähän jaloon hedelmään, saat luvan jäädä kotiin kuorimaan perunoita!" Se oli Hertan painajainen,. juuri näin hän oli pelännytkin KPn sanovan, ja niin hän leppyi ja lähti mukaan tissibaariin... Kävikin niin, että Hertta tunti myös uteliaisuutta näitä hedelmiä kohtaan. Ja niistä tuli hänelle riippuvuus...

Ja yhtenä rumana palmusunnuntaina Hertta yritti nielaista melonin kokonaisena, ja tukehtui. Kullervo-Pellervo meni naimisiin Pamela Andersonin kanssa kolmen päivän kuluttua Hertan hautajaisista.

Kerhon johtaja tuli epätoivoiseksi, kun kaikki hänen aktiivisimmat, pervoimmat ja haisevimmat jäsenensä kuolivat, ja niin hän alkoi pian luulla itseään sopuliksi, ja koska sopulit eivät osaa uida, hänkin unohti osaavansa, ja hukkui sitten hypätessään sopulilauman kanssa kalliolta alas. LOPPU. AAMEN.


KIITOS, KIITOS, KIITOS!

Tarinan alkuperäinen versio floodina kommenteissa täällä : Touei