kehoni täytän myrkyillä, koska en voi mitenkään tappaa mennyttä ja kun myrkyt ne minut valtaan saa tekee se minusta ruhtinaan
jos saisin mitä vain valita ,toivoisin että suru ei saisi minua valtaansa mutta toivettani kukaan ei kuulla saa se on vain havinaa ajan rattaissa enkä löytänytkään totuutta koska suru vei mieleni mukaansa murskasi sen ajan hammasrattaissa eikä sitä enään voi kokoon parsia
Kun jatkaa matkaa elämän polulla tienristeykseen huomaa saapuneensa ja silloin on tehtävä valinta onko pahempi jatkaa vai kadota mutta joskus on parempi jäädä paikoillensa kuin jatkaa pitkää matkaansa jäädä tienristeyksen luokse makaamaan tekemättä sitä vaikeaa valintaa joka elämääsi mullistaa.
Rakkaus on kuin häkki vangitseva josta ei helposti paeta se häkki on ilman lukkoa ja ainoa tapa paeta on antaa tunteiden kuihtua antaa pois osa sinusta kadottaa itseään pala palalta. kun olet jo valmiiksi hajalla tulee rakkaus antamaan toivoa ja vetää sinut mukaansa tuhoaa osa osalta ja rakkaus tuo kaunein kaikista olikin myrkyllinen kuin kuolema eikä enään naurata kun olet korvia myöten paskassa kun rakkaus tuo valoa tuottava päättänytkin on kivuksi muuttua oi tätä ihanaa rakkautta nyt minuuteni on hukassa
Joten elämä on vain odotus kuoleman eikä tunnelin päässä ole valoa vain pelkkää tuskaa ennen loppua ennen pimeyden loppusoittoa oi tätä kuoleman iloa kun kaikki tuntuu samalta