yön pimeydes varjo hiipii,
mahan murina pitkin selkärankaa riipii.
keittiöön askeleet käy,
ruokaa pöydäl ei näy.
kovasti kurnivat suolet,
miettii: "söisinkö kinkusta puolet?
vai ahminko munkkeja viisi?
muhkut, voi hiisi!
annu ne syönyt on, kera kaisun,
maha pohjaton,
sillä tytöllä on."