Kaikkihan tietää sen tarinan Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä..ja koska se on tietenkin totta
niin täytyy myös tän olla: Vaikka kääpiöt olikin pieniä,
ne oli silti miehiä ja niillä oli myös ne omat miehiset tarpeensa.
Niinpä kun ne oli jo kauan miettiny mitä sieltä Lumikin kansallispuvun
alta löytyykään, ne kehitti salasuunnitelman. Seuraavana päivänä töistä
tultuaan kun kääpiöt olivat taas syöneet sitä kauniin Lumikin tekemää
hyvää jauheliha-makaroni-laatikkoa
ja Lumikki oli kilttinä tyttönä menossa nukkumaan..
kääpiöt kerääntyivät Lumikin ympärille odottamaan hyvänyönsuukkoa. Kun
viimeisinkin kääpiö oli saanut moiskauksensa Lumikki meni yläkertaan.
Heti kun Lumikki oli kulman takana kääpiöt juoksivat.. -pfiuuu..seitsemän kertaa kääpiö- Lumikin ikkunan alle.
He nousivat toistensa olkapäille ja koska Nuhanenä oli kevyin, se meni
päällimmäiseksi.
Lumikki astui huoneeseen ja Nuhanenä raportoi allaan olevalle Jörölle:
"Nyt se tuli huoneeseen!"
Viesti kulki alaspäin kääpiöltä toiselle "nyt se tuli huoneeseen, nyt se
tuli huoneeseen.." niin että alimmainenkin kääpiö sai tietää mitä
huoneessa tapahtui. Lumikki istui sängyn laidalle ja venytteli..
"nyt se venyttelee, nyt se venyttelee,nyt se venyttelee.."
Sitten hän alkoi avata paitansa nappeja..
"nyt lähtee paita, nyt lähtee paita, nyt lähtee paita.."
Seuraavaksi Lumikki avasi hameensa..
"nyt lähtee hame, nyt lähtee hame, nyt lähtee hame.."
Näin viesti kulki... "nyt lähtee rintsikat,nyt lähtee rintsikat..
nyt lähtee pöksyt, nyt lähtee pöksyt, nyt lähtee pöksyt.."
Kunnes Lumikki oli aivan ilkosillaan.
Tässä vaiheessa kääpiöt olivat jo ihan tärinässä,
odottaen että Nuhanenä alkaisi kuvailla Lumikin muotoja.
Yhtäkkiä Lumikki kuuli jotain ihme puhinaa ikkunan luota ja kääntyi
katsomaan...IIK! Lumikki kiljahti ja lähti juoksemaan kohti ikkunaa.
Nuhanenä säikähti ja huusi: "NYT SE TULEE!"
Alhaalta kuului..
"niin multakin, niin multakin, niin multakin..."