IRC-Galleria

"Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.
Joskus mä stygen niille tsungaan,
silloin kun mä muille tsungaa en."

Tonni kuussa... hmmm... + muu elämä... hmmm...

Sanovatten, ettei vierivä kivi sammaloidu ja että lumipallon pyörintää ei pysty estämään. Lokakuun alusta elämä on sitten muuttuva. Johanna allekirjoittaa ensi torstaina uudesta asunnostaan sopimukset ja saa sinne avaimet. Jotain maalaamista siellä kuulemma on ennen muuttoa, mutta tuskin tuo enää pitkäksi aikaa saman katon alle jää. Ollaan kyllä ihan väleissä ja asioista on puhuttu ja sovittu. Lapsien hoidosta ollaan sopimassa, että he ovat vuoroviikoin aina toisella. Näin saadaan säilytettyä yhteys molempiin vanhempiin. Se on minusta tärkeätä, kuten myös Johannasta. Koirakin vaihtaa samalla aina osoitetta, voi sitäkin.

Itse käyn tänään sopimassa oman elämäni rahoitukset kuntoon. Näillä näkymin aion yrittää jatkaa vanhassa osoitteessa. Katsotaan joutuuko alkamaan "Miehen Työn", jotta saa asiat rahoitettua.

Elämä antaa, elämä ottaa...
http://www.youtube.com/watch?v=k0ZRPChUkZw

hyvä päivä. Olo on kuin ladatulla paristolla, energinen. Taidan pestä ikkunat illalla, jotta syksyn valo pääsee paremmin sisään.

:) Jos ei nyt kuitenkaan.

Viikonloppu tuli ja meni. Fyysisesti väsyttävä viikonloppu, lauantai tuli käytännössä vietettyä tuon peltihökkelin sisällä kannatellen 2kW rälläkkää. Pohja lähti, nyt pääsee jatkamaan sitten rakentamisen parissa eli tekemällä sitten peräkärrylle rungon. Mittailin hieman ja sisäpituutta tulee 2.5m ja leveyttä jää varmaan lokarien väliin noin 120cm, kyllä siihen jonkun bonnel patjan laittaa ;) Paljon muitankin suunnitelmia tuon liikkuvan yksiön suhteen...

Siinä rälläköidessä oli hyvää aikaa miettiä elämää. Tulin siihen lopputulokseen, että vaikka pystynkin antamaan vaimolle anteeksi, niin en luultavasti koskaan pysty enää 100% luottamaan. Tämän kerroin hänellekin ja sanoin, että nyt sitten molemmat saa jatkaa elämäänsä. Hän omalla tahollaan ja minä omallani. Toivon, ettei kumpikaan muutu vanhemmiten katkeraksi tästä päätöksestä. Sitäkin mietin, että mitä jos me vielä kerran kokeiltaisiin, niin miten voisin olla varma etten tätä kaikkea paskaa joutuisi taas kerran miettimään 2v päästä. Ei kiitos, ei enää. Sydän se on miehelläkin.

Ehkä se päivänpaiste löytää vielä minutkin, I hope.

Ei jaksa möllöttää kotona, ei juuri nyt. Siispä hain eilen Honkkarista 10kpl katkaisulaikkoja ja annetaan metallin valittaa puolestani taas viikonloppuna. Jos vaikka viikonlopun päätteeksi olisi N määrä metalliromua ja yksi pohjaton tumppitölkki... Lisäksi ajattelin käydä halaamassa mäntyjä. Oikeasti :)

Katsotaan sitten taas mitä ens viikko tuo tullessaan. Mulla on loppujen lopuksi aika rauhallinen olo, ajatellut paljon asioita ja miettinyt viimeistä kahta vuotta, tai oikeastaan viimeistä 5 vuotta. Muuttuisiko mun elämä paljonkaan pahempaan, jos tuo toinen lähtee pois? Sitä miettinyt. Tullu vähän siihen tulokseen, että ainoa asia joka mun henkilökohtaisesta elämästä jää pois on se naisen lämpö. Ehkäpä se oikea lämmönlähdekin vielä löytyisi, joka tälläistä insinöörinretalesta jaksaa katsoa, kaveria joka kyllä hoitaa asiat, mutta ei välttämättä osaa joka väliin toitottaa rakkauttaa kovaan ääneen.

Lapsien takia täytyy saada asiat hoidettua hyvin. Riitoihin en ala, ne ei muutakuin riko ennestään.


"Day has gone but I'm
still here with you
my sweet rose my green hills
beloved sea, lakes and sky
beloved mother earth

Silent land erase my thoughts
I wanna lose myself in you, all in you
caress me and my soul
while I close my eyes

On wings of destiny
through virgin skies
to far horisons I will fly

Dear peaceful land, dear mother earth
caress my soul while I close my eyes

On wings of destiny
through virgin skies
to far horisons I will fly"

~ Rhapsody - wings of destiny ~

Riikassa tuli käytyä. Kelit suosi, lennot sujui haipakkaan ja hotelli olikin jo vanha tuttu Monte Kristo vanhankaupungin reunalta. Tällä kertaa Markusta ei edes heitetty yökerhosta ulos, lieneekö syynä se, ettei ollut samanlaista humppatukkaa kuin vielä keväällä vai oliko politiikka muuttunut muutoin Roxyssä? Syötiin hyvin, juotuakin tuli kohtuullisesti. Silleen sopivan iloiset meisingit. Sovittiin jo lähtiessä, että mennään pitämään hauskaa ja asioista ei puhuta. Eli molemmat saavat lomaviikonlopun. Tämä sopimus piti, mikä oli tietty hyvä asia.

Viime perjantaina ennen reissua vaimo vei erohakemuksen eteenpäin Tampereen käräjäoikeuteen, nyt alkaa sitten asioiden sumpliminen siltä kantilta. Edelleen olen hänen paluulleen avoin, mutta aika näyttää miten käy. Odottamaan en jää, maailma huutaa mun nimeä.

Elämä jatkuu, tavalla tai toisella. Pyritään hoitamaan asiat niin, ettei lasten tarvitsisi enempää kärsiä.

Tällä hetkellä tämä kolahtaa aika osuvasti:

"When I'm looking in your eyes
Everything seems to fade away
After all these years we had do I know you now
Have I trusted blindly in your love, too many times

You said: "hey, my love, I'm sorry but we can't go on 'cause
I'm in love with someone else"
Tell me, what do you want me to say
When you treat me this way

Oh I love you, maybe
And I hope it goes away
Oh, how I want you daily
I know it's gonna stay

You are so self satisfied
Always ready for a ride
Double crossing, lousy cheat, love you anyway
You have warm and tender devils soul, you are so low

I can hear you say: "I'm sorry, should we still go on,
I'm not in love with that someone else"
Tell me, what do you want me to say
When you treat me this way

Oh I love you, maybe'
And I hope it goes away
Oh, how I want you daily
Tell me now that...

I have found the whore in you
Why can't I tell you no
Time will show, the last word is for me
If you fail to see the problem we have, one room full of walls
Jar of love isn't dry until the last drop falls

The moment I will step aside, you're ready for another ride
Walking in the cool night air without underwear
You have red light burning in your soul, I've seen the glow

In every dream I have I say: "I'm not in love with you"
But every day I say I do
You have messed with my head so many times
Forced me to love you

Now that...
I have found the whore in you
Why can't I tell you no
Time will show, the last word is for me
If you fail to see the problem we have, one room full of walls
I will try until the last drop falls"

Kiitos Sonata Arctica

Tuossa tuo avioerohakemus möllöttää keittiön pöydällä. Asiallisesti täytettynä ja molempien allekirjoituksilla varustettuna. Saas nähdä minä päivänä sitten papru liikahtaa eteenpäin.

Toistaiseksi ollaan mahduttu saman katon alle. Ollaan puhuttu paljon. Kaikesta, meistä ja heistä, kaikista. Haluaisin uskoa vielä siihen, että tämä tästä vielä parempaan suuntaan meillä menisi. Mutta näyttää vääjäämättömältä, ettei se kelkka enää käänny.

Sitten kun paperi lähtee eteenpäin, alkaa vaimo etsimään itselleen asuntoa. Mä jään asuttamaan meidän kotia ainakin siksi puoleksi vuodeksi mikä on harkinta-aika avioerossa.

Vatsaa on särkenyt koko viikon, murehtimisesta. Yritän olla, etten murehtisi, mutta minkäs teet.

Huomenna viikonlopuksi Riikaan, yhdessä. Ei nähty järkeväksi alkaa perumaan reissua, kun ei siitä mitään hyvitystä olisi saanut. No ehkä molemmat saa asiasta hetkeksi rauhan. Mennään pitämään hauskaa, jos se vain mitenkään onnistuu. Koitan olla murtumatta.

Tässä tulee viikon hengähdystauko, kun vaimo lähtee ensi maanantaina Irkkuihin 5 päiväksi ja mä pakenen mökille tyttärien ja koiran kanssa jo tulevana perjantaina. Mä en anna minkään pilata totaalisesti tämän vuoden lyhyttä kesälomaa.