Usein, mua kyllä ärsyttää pirusti, että miksi kaikki asiat pitää aina analysoida,
luokitella, tulkita ja lokeroida!
Miksi ei ihmiset voi olla vaikka vaan ihmisiä, eikä aina lääkäreitä tai presidenttejä tai kiinalaisia!
Miks ei vaik kävelykengät voi olla vaan kävelykenkiä, eikä aina jotain vapaa-ajan ulkoilu jalkineita, tai pohjoisvuoriston lounaispuolella olevan joen vieretä pitkin menevän retkeily alueen erikois patikointi jalkineet?
Miksei vois joskus olla vaan vihanen, koska on vihanen. tai surullinen, koska on surullinen.
Tai nauraa ihan vaan koska naurattaa. ei aina tarvii olla jotai höhö teevee sarjoja että ois hauskaa. tai ei oo pakko olla pissi tai maailmaloppu jos itkettää. mun mielestä seiniä voi ihan hyvin potkii jos ottaa päähän ja saa ottaa päähän pikkuasiatki jos lupaa ettei mökötä viittä vuotta, mut ei.
Tää on iha sekopäitten hommaa saatana.