Ahaa. Löysin ehkä elämäni ensi kertaa työn jossa en pärjää. Vaikka toki en sitä pysty myöntämään. Aikuistuminen tapahtuu kai vaiheittain.
Mut lööv hei, niinku hippi totes, ei huolia. Tästä mennään ainoastaan parempaan.
Hell jeah! Kesä kuulostaa kiireiseltä, kuumalta ja selväpäiseltä. Syksy varakkaalta ja lämpimältä. Siihen päälle viellä Thaimaa pitoinen talvi ja avot! siinä se vuosi sitten menikin eikä ehdi kyllä kamalasti pohtia mitä sitä sitten tekisi. Ehkä ensi vuosi samaan tahtiin?
vai pitäskö sittne kuukauden sapatin..
tosi kiva. myyntipalaveri, pomo pahalla päällä. ja just loopu metreillä kun huojennuin, ettei päätäni halutakkaan vadilla ensiviikolla, saan paska halvauksen kun sekunnin sadasosassa toimisto on TÄYNNÄ kiljuvia kakaroita. ihan hetkessä, ihan joka puolella.
Onneks ne katosi yhtä nopeasti kuin ilmesty..
p.s. paskapuhelin päivä
no hei. no oli se aika hyvä sitten kuitenkin, vaikka joku saattoi olla pihalla kuin lumiukko.
Phill on kyllä kiehtova ääninen miäs:) ja onneks tuli vielä se uudelleen lavalle tulo ettei tullut missattua sitä parasta kipaletta. vannoutunut fani musta ei tullut, mutta kyllä sitä voi fiilistellä:)
Eilen illalla musta tuntui kuin oltais ajettu pakoon maailmanloppua. Taivas oli niin kummallisen saasteisen värinen ja uhkaava takana ja edessä päin nin kirkas.
Mä toivon etten joudu koskaan näkemään maailman loppua, se olisi ahdistavaa.
hwöö. joskus sitä on ihan tyytyväinen ettei ole omia lapsia vielä, miellä oli nimittäin eilen kuusi kappaletta sellaisia kylässä. siinä vaiheessa kun niitä alkoi löytyä vaatekaapista, päiväpeiton alta, sohvan selkänojilta ja isoisän koivista roikkumasta alkoi jo ihan hirvittää. Mutta oli kyllä mukava huomata, että omat sisarukseni, olivat ne kaikkein rauhallisimmat ja kohteliaimmat, eli ne on kyllä tullu muhun:D! mut on ne pennut ihania silti vaikka kuinka ne tuhoa saakin aikaan:D