sen aamun vielä muistan, aamun sateisen
Kun heräsin mä tähän tyhjään huoneeseen
Hiljaa nousin, hiljaa verhot huoneen avasin
sade harmaa koristeli ikkunaa
Jotenkin se lohdutti mua soitollaan
Huone takanani kuiski hiljaa muistojaan
Niitä jotka satuttaa
sade, tule ystäväni, tule taas
Tule, tuo se tulva joka puhdistaa
Sade, huuhdo ikkunani maailmaan
Tule uudestaan
sanat joilla liian paljon luvattiin
Polttivat kun lähdit, satoi silloinkin
Kauan tuli hiipui, sammui uusiin sateisiin
ikkunasta valo sisään lankeaa
Varjot huoneen seiniltä putoaa
Sateen tieltä muistosi täältä pakenee
Haihtuu eiliseen