Kerran on kuoltava parhaidenkin, ystävän syliin tai kesken lenkin. Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä, pelättiin teltassa ukkossäitä. Ikää kai kertyi molemmille, ei piitattu siitä, me naurettiin sille. Yhdessä vuosia kuusitoista. Kuluivat hetkessä. Uskotko moista? Kevät herää, sulaa maa. Vain mummokoiraa nukuttaa. Tuttuun pihaan sä päätit retken. Olisit vielä viipynyt hetken.