IRC-Galleria

Voi tytöt ja pojat... ette kyllä ikinä arvaa mitä mulle kävi tänään!
Voin kertoa.

Olin tänään Inarissa porokisoissa ja ku tultiin rakkaan veljeni kanssa kotia, päätin fiksuna tyttönä sitten lähteä kelkkailemaan vaikka keli oli loskainen. vettä sato ja tiesin että tunturissa olisi kauhea tuisku ja tuuli, mutta se tieto ei tätä tyttöä hetkauttanu!
Niin minä sitte lähdin autuaan tietämättömänä tulevasta matkalle kohti fällää 35km:n päähän.
Ajettuani noin 20km päätin kääntyä kotiin, sillä keli vain huononi ja kelkan bensamäärä oli hälyttävä, mutta tiesin, että jos nyt kääntyisin kotiin, pääsisin sillä bensalla turvallisesti perille.
Noh. käännyttyäni kotiin päin, keli oli niin huono, että en nähnyt juuri mitään eteeni. vettä satoi päälleni niin kovaa vauhtia, että se oli lähellä viedä viimeisetkin näkökykyni ja tuuli niin kovaa, että luulin kelkan kaatuvan minä hetkenä hyvänsä.
sinnillä silti ajoin reittiä pitkin jonka näin hyvin epäselvästi valkeuden ja vesisateen keskellä.
Mutta sitten yht.äkkiä hahmotin edessäni jotain tummaa ja suurta. tiesin vauhdin olevan liian kova, etten enää ehtisi hiljentää vauhtia tarpeeksi törmäämättäni siihen.
Hiljensin sen verran mitä kykenin ja kohta huomasinkin kelkkani olevan muutaman metrin edelläni ja itseni makaamassa lumihangessa puun vierellä...
Pari sekuntia päätä pyöriteltyäni, tajusin, että olin ajanut läpi paksujen oksien, jotka olivat niinkin vahvoja että törmättyäni niihin, lensin kelkasta suoraan lumihankeen..
Kävelin sitten kelkkani luo, jolle ei luojan kiitos ollut käynyt mitenkään, ja jatkoin matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Loppu matkan ajoinki sitte niin saatanan hitaasti ja varovaisesti. Kotipihalle päästyäni menin muina miehinä suoraan vessaan ja olin lentää perseelleni kun huomasin miten pahaa jälkeä muutama pahainen oksa oli naamalleni aiheuttanut.
Menin sitten pokkana äipän tykö ja sehän se vasta riemuissaan oliki ku näki taas mihin kuntoon tyttö oli ittensä saanu.
Niinpä äiti sitten tokaisikin lohduttavana: "Sinä se alat kyllä taas pikkuhiljaa näyttää enemmän omalta itteltäs"
Kiitos äiti.<3

No. Eipä tässä sitte taas sen kummempia! Luultavasti liikun koko seuraavan viikon arskat tai muovipussi päässä. Tiedättepähän ainakin mistä minut tunnistaa!
Että helvetin hyvää sunnuntaita vaan teilleki.