Lueskelin vanhaa päiväkirjaa ja jaankin tässä elämäni parhaan aprillipilan vuodelta 2002:
(informaatio tietämättömille: isäni on luontaiselintarvikeyrittäjä, hän on perustanut Suomen yhden isoimmista marja- ja sienipakastamofirmoista)
Olin töissä pakastamossa ja soitin faijalle:
Minä: Moi, joku herra Karhu soitti ja kyseli jotain meidän marjoista.
Faija: Hä? Kuka Karhu?
Minä: Emmä tiiä, mä en voi ottaa tilauksii vastaan ni sanoin et sä soitat sille. Se anto numeron.
Faija: En mä ketään Karhua tunne mut anna nyt se numero.
Annoin sille Korkeasaaren numeron :D se oikeesti meni halpaan ja soitti sinne ja sano et kuulemma Karhu haluis tilaa marjoja :D