IRC-Galleria

Valtava tila ympärillä, sen katto, joka äärettömänä jo nukkuu.
Laskenut aurinko säteilee vielä hetken jännittävää, enteilevää ehdottomuutta.
Hiljaisuus väreilee maan pinnassa, varjot vähitellen haihtuvat.
On yö ja uusi maailma purkautuu kehräten leikkiin.
Hento tuuli puhaltaa hämyyn, sähkölamppujen juhlaan.
Vain pimeyttä, tummia sävyjä, jota täplittää kirkas kimallus.
Joka silloin katsoo lumottuun maailmaan, kuuntelee riemuisaa helinää ja antaa liekkinsä seurata sen rytmiä, tuomitaan palvelemaan ikuisinta muistamista.