Koko elämä palasin, ja aina niist jokin loppu,
tääl on liikaa pahaa, ja nekin viel unohtuu,
liikaa sotii, ja liikaa kaikkee turhaa,
moni juttu menny pielee, moni hautoo itsemurhaa.
lapset näkee nälkää, niin moni kuolee,
joku kehtaa väittää et ei oo muka syytä huolee.
suomes sama homma, ei kaikil kattoo päällä.
ei yhtää rahaa nukkuu pihal joka säällä.
miksei suomi famili, voi pitää yhtä?
auttaa ketä tarvii, ohjaa kotii eksynyttä.
se tois nii helpost, ilon sun mielee,
ei koskaa tiedä, mist löydät rakkaan sun vieree.
ja kaikki olis muutenki helpompaa,
ei tarvis pelkää et joku kostaa.
niinkuin tääl on ollu tapan tähän asti,
jos teet virhee, se kostetaa raa'asti.
tääl on liikaa pahaa, ja nekin viel unohtuu,
liikaa sotii, ja liikaa kaikkee turhaa,
moni juttu menny pielee, moni hautoo itsemurhaa.
lapset näkee nälkää, niin moni kuolee,
joku kehtaa väittää et ei oo muka syytä huolee.
suomes sama homma, ei kaikil kattoo päällä.
ei yhtää rahaa nukkuu pihal joka säällä.
miksei suomi famili, voi pitää yhtä?
auttaa ketä tarvii, ohjaa kotii eksynyttä.
se tois nii helpost, ilon sun mielee,
ei koskaa tiedä, mist löydät rakkaan sun vieree.
ja kaikki olis muutenki helpompaa,
ei tarvis pelkää et joku kostaa.
niinkuin tääl on ollu tapan tähän asti,
jos teet virhee, se kostetaa raa'asti.
on henkisii ongelmii, ja masennusta.
liikaa stressii, ja ahistusta.
vaikket myönnä, aina joku mieltä painaa.
niin kovast vaivaa, jos on oma tuttu sairaan.
se ei oo helppoo, sen mä tiedän.
muistan miten itkin ja huusin miks mult joku viedään.
kaikki loppuu aikanaa, mut pistin varhain,
ehkä ylhääl nähää, mun pikkusyst' armain.
lapsilt puuttuu lääkkeit, ja muuta hoito lääkät.
elämä taas tuottaa, sit joutuu, poistuu täältä.
syynä liikaa pahaa, ei enää kukaa reagoi jos maassa kuolleen makaa.
siin on juttui, johon meiän pitäs puuttuu.
antaa vähä hyvää, jotta lintsut alkais puuttuu,
ei kukaa tajuu, kyynelii maahan sataa.
ne kertoo muiden tuskist, miksei kukaa voi auttaa?
liikaa stressii, ja ahistusta.
vaikket myönnä, aina joku mieltä painaa.
niin kovast vaivaa, jos on oma tuttu sairaan.
se ei oo helppoo, sen mä tiedän.
muistan miten itkin ja huusin miks mult joku viedään.
kaikki loppuu aikanaa, mut pistin varhain,
ehkä ylhääl nähää, mun pikkusyst' armain.
lapsilt puuttuu lääkkeit, ja muuta hoito lääkät.
elämä taas tuottaa, sit joutuu, poistuu täältä.
syynä liikaa pahaa, ei enää kukaa reagoi jos maassa kuolleen makaa.
siin on juttui, johon meiän pitäs puuttuu.
antaa vähä hyvää, jotta lintsut alkais puuttuu,
ei kukaa tajuu, kyynelii maahan sataa.
ne kertoo muiden tuskist, miksei kukaa voi auttaa?