IRC-Galleria

Sara sanoo:
tahdon levykauppaan.
Laura sanoo:
no miks?
Sara sanoo:
haluan happoradion, olavin, irinan ensimmäisen ja poets of the fallin.
Laura sanoo:
ai olavi uusivirran?
Sara sanoo:
NO EIKU VIRRAN LAURA MIT' NÄÄ KUVITTELET BLONDI!

[x] Seinäni ovat tapetoitu kyseisen bändin julisteella.
[x] Minulla on vähintään 1 bändin levy.
[x] Kuuntelen bändin kappaleita miltei jokapäivä
[x] En voi kuvitellakkaan elämää, ilman tätä bändiä!
[x] En aina keskity koulussa, kirjoittelen vain vihkoon bändin nimeä. (no tämä vaihe oli joskus yläasteella, nyt se on mennyt pikkuhiljaa ohi)
=5

[x] Olen nähnyt unta bändistä
[x] ... tai ainakin yrittänyt nähdä.
[ ] Vanhemmat valittaa, koska kuuntelen bändin musiikkia "liian kovalla"
[x] Kun olen missmix;issä, luen vain bändiin liittyvät jutut, testien lisäksi. (en tajunnu kysymystä mutta vaikka näin.)
[x] ... ainakin melkein.
= 4

[ ]Olen ostanut bändin fanipaidan
[ ] ... tai sotkenut oman paitani kangastusseilla.
[x] Osaan vähintään viiden kappaleen sanat ulkoa. (hah, kaikkien!)
[ ] Maksaisin melkein mitävain, jos pääsisin bändin keikalle!
[x] Olen laittanut bändille fanipostia, tai olen laittamassa.
= 2

[ ] Minulla on bändin kuva tietokoneen taustakuvana.
[x] Koneella on ainakin 50 kuvaa bändistä.
[ ] Vanhemmat ovat hermoromahduksen partaalla, sillä faneuteni on mennyt hulluuden puolelle.
[x] Olen saanut ystävänikin rakastumaan bändiin.
[x] En välitä muiden mielipiteistä bändiä kohtaan.
= 3

[x] Puolustan bändiä hengellä ja verellä.
[ ] Ja olen rakastunut bändin jäseneen/jäseniin
[/] Ostelen fanituotteita, aina kun on rahaa.
[x] En osaa valita bändiltä VAIN yhtä lempikappaletta.
[x] Sekoan, jos tämä bändi tulee keikalle Suomeen (tai no paremminki jos tämä bändi tulee ouluun)
= 3½

[x] Olen tankannut itseni tietoa täyteen tästä bändistä!
[x] Innostuin heti, kun havahdutin tämän bändin biisin.
[ ] Ajattelen bändiä suurinpiirtein kokoajan.
[x] Jos istun kotona ja kuuntelen bändiä, huomaan yhtäkkiä, että 3 tuntia on hurahtanut.
[x] Voisin pukeutua/pukeudun samalla tavalla, kuin bändin jäsen
= 4

21½!

21-30 = Yhtye ei ole sinulle pelkkä ihmismassa, vaan elämäntapa, ehkäpä jotai enemmän

Päiviä on kulunut enkä hetken rauhaa saa.
Jokainen teistä minut haluaa.
Kuka tietää, jos en minä, ollakko vai eikö olla?
Mistä löydän siihen vastauksen?

Seison tässä kahden köyden välissä.
Kumpaan luotan, kumpi lopulta katkeaa?
Helpompaa olisi luottaa vahvempaan,
mutta olen täysin erilainen.

Vaikka lähtisin pois, en pelkää pudotusta enää kun köysi katkeaa.
Silti päätöksen minä tahdon tänään tehdä.
Siksi valvon yöni miettien.

Tämänkin avun huudon tuhoan kuitenkin,
koska olen kovin sekaisin.
Meistä en ole se, jossa on eniten miestä,
vaikka ehkä siltä näytänkin.

Olen heikko, sitä näytä en.
Mutta tahdon korjata tilanteen.
Mitä teen? Soitan puhelimeen.
Sinä olet ainoa lääke.

Vaikka lähtisin pois, en pelkää pudotusta enää kun köysi katkeaa.
Silti päätöksen minä tahdon tänään tehdä.
Siksi valvon yöni tietäen.

Ei ole elämä elokuvaa, kai siitä kuitenkin nauttia saa?
Jos vain pääsisin ulos tästä pirunkierteestä,
löytäisin tien ja päätyisin myöhemmin tyytyväisenä hautaan makaamaan.
Jäisi jäljelle minusta muutakin kuin pelkkää tuhkaa.

Yksin jään, enkä pysty ymmärtämään. Siksi valvon yöni itkien.

Olipa kerran tyttö nimeltä Laura. Hän oli jo pienestä pitäen rakastanut musiikkia yli kaiken. Laura kuunteli musiikkia laidasta laitaan ja harrasti sen lisäksi pianon soittamista ja laulamista. Vaikka hän tykkäsikin monista bändeistä todella paljon, mikään ei kuitenkaan kolahtanut häneen niin paljon että hän olisi oikein kunnolla fanitannut jotain. Mutta sitten tapahtui jotain.
Herätessään 13-vuotiaana kauniiseen kesäaamuun, Laura avasi television. Kuten tavallista, televisiosta tuli Summeri, mutta tämänpäiväinen jakso olikin erilainen. Yleensä ohjelmassa oli haastateltu kuuluisia bändejä, mutta nyt aiheena olikin joku kilpailu, johon saivat osallistua yhtyeet, jotka eivät vielä olleet niin kuuluisia. Aina kerran viikossa Summerissa haastateltiin yhtä kilpailuun osallistunutta yhtyettä ja tässä jaksossa vuorossa oli yhtye nimeltä Smak. Tuoleissa istui kolme poikaa, jotka näyttivät Lauran mielestä noin parikymppisiltä. Yhdellä oli tummat hiukset, ja hän oli laulaja. Kitaristilla oli vaaleat lyhyemmät hiukset ja basistilla vaaleat pitemmät hiukset. Basistin hiukset olivat kiinni ihanilla pikkuleteillä ja Laura ihastui basistiin heti. Mutta yksi puuttui joukosta. Rumpali, oli lähtenyt perheensä kanssa etelään lomamatkalle.
Laura katsoi haastattelua silmä tarkkana. Pojilta kysyttiin mikä oli saanut heidät aloittamaan bändihommat ja vastauksen kysymykseen Laura tulee muistamaan aina: "Me haluttiin saada paljon rahaa, naisia ja hienoja autoja. " Laura nauroi. Pojat olivat hänen mielestään aika itserakkaita, mutta silti melko hauskoja. Haastattelun jälkeen näytettiin yksi kappale yhtyeen livetaltioinnilta viime keväältä. Kappaleen nimi oli Kahlittu kirjaan. Musiikki ei heti iskenyt Lauraan, mutta silti hän ajatteli sen olevan hyvää musiikkia tuollaiseksi autotallibändiksi. Laura halusi, että tämä yhtye voittaisi kisan.
Kesän lopussa kisä päättyi, ja tuli aika julistaa voittaja. Kisan voittaja pääsisi samalla myös esiintymään livenä Summeriin. Mutta Lauran todella huonoksi onneksi, hän ei ollut paikalla silloin kun voittaja julkistettiin ja pääsi esiintymään. Kesti todella kauan aikaa ennen kun hän sai tietää voittajan nimen. Hän oli samalla sekä iloinen että pettynyt. Hän oli iloinen koska hänen suosikkiyhtyeensä voitti, mutta samalla pettynyt koska hän ei nähnyt yhtyeetä livenä. Entä jos hän ei kuulisi Smakista enää ikinä?
Kuukaudet kuluivat ja tuli lokakuun loppu. Laura luki keittiön pöydällä omaa Suosikki-lehteään, kunnes hänen silmänsä osuivat johonkin todella mielenkiintoiseen asiaan. Kaksintaistelu-palstalla oli kilpailemassa kaksi vähemmäntunnettua bändiä lukijoiden suosioista. Toinen noista bändeistä oli Smak. Laura hyppäsi heti pystyyn ja muisti kuinka oli fanittanut tätä bändiä viime kesänä. Hän luki jutun läpi oli aivan äimänkäkenä. Nämä pojat olivat vasta 15- ja 14-vuotiaita! Ja hän kun oli luullut että he olivat monta vuotta vanhempia. Suosikin sivuilla oli mahdollisuus käydä kuuntelemassa Smakin Myrsky-niminen kappale ja äänestää sitä omaksi suosikikseen. Laura meni ja kuunteli. Hän rakastui kappaleeseen heti. Hän kuunteli kappaletta päivän aikana varmasti yli sata kertaa eikä kertaakaan kyllästynyt. Todellinen rakastuminen tähän bändiin oli tapahtunut.
Seuraavassa tai sitä seuraavassa suosikissa oli kokonaisen aukeaman mittainen juttu Lauran uudesta suosikkibändistä. Siinä pojat rakensivat piparkakkutaloa Suosikin toimitukselle. Laura oli niin innoissaan jutusta, että luki sen läpi kymmeniä kertoja ja lopulta leikkasi kyseisen aukeaman irti lehdestä ja pisti sen visusti talteen. Nykysin tuon jutun yhteydessä ollut kuva komeilee Lauran seinällä.
Talvella ilmestyi Smakin ensimmäinen albumi ja kuten voitte arvata, Lauran oli pakko saada se. Laura ei ollut kuullut albumilta kuin kaksi kappaletta, mutta silti hänen oli saatava se. Ja jos vain mahdollista albumi oli Lauran mielestä vieläkin parempi mitä hän oli kuvitellut. Hänen suosikkikappaleikseen tulivat Rikkirevitty ja Putoaan, mutta kaikki muutkin kappaleet olivat hänestä todella hyviä. Laura ei voinut ymmärtää kuinka vain pari vuotta häntä vanhemmat pojat pystyivät tekemään tuollaista musiikkia. Hehän olivat vielä yläasteella!
Ja lopulta tuli se päïvä, jolloin Laura näki Smakin ensimmäisen kerran livenä. Päivämääärä oli 18.2.2005 ja paikkana Nukun pieni sali. Laura oli siellä yhdessä ystävänsä Vilman kanssa ja vaikka Laura oli uskonut että oli bändiin jo niin rakastunut ettei enempää voi olla, tämä keikka sai hänet vielä enemmän rakastuneeksi. Vaikka keikalla, olikin vain vähän ihmisiä, tuosta keikasta tuli paras keikka millä Laura oli koskaan ollut. Bändi oli livenä aivan käsittämättömän hyvä. Ja mikä merkittävintä tuona iltana Laura ihastuikin basisti Lucaksen sijasta laulaja Kalleen.
Laurasta tuntui, ettei kukaan ymmärtänyt häntä ja hänen rakkauttaan. Ihmiset luulivat, että Laura piti yhtyeestä vain poikien ulkonäon vuoksi, mutta se ei ollut totta, sillä tosirakkauteen tarvitaan muutakin kuin hyvä ulkonäkö. Oikeasti Smakin musiikki oli Lauralle yhtä rakas asia kuin oma hyvä ystävä. Musiikin avulla hän pystyi monta kerta lohduttautumaan ja se auttoi häntä pääsemään yli vaikeista ajoista. Hän loi Smakin musiikin kanssa tietynlaisen yhteyden, jota kukaan ei voinut ymmärtää.
Toiselle Smakin keikalleen Laura pääsi 3.9.2005. Se oli Oulun 400vuotis juhlassa Oulun pesäpallostadionilla ja samalla tämä keikka oli myös viimeinen ennen heidän pitkää keikkataukoaan. Vaikka Smak saikin esittää vain viisi kappaletta, tämäkin keikka oli enemmän kuin hieno kokemus. Keikka oli todella hyvä ja pojat tekivät vaikutuksen myös heihin, jotka eivät olleet tulleet paikalle heidän vuokseen. Tuona päivänä Laura uskalsi pyytää myös ensimmäiset nimmarinsa pojilta. Nimmareiden haku paikka oli rajattu aidoilla ja se oli vähän hankalaa, mutta Laura poistui paikalta Lucaksen nimmari kädessään sekä Kallen, Henkan ja Lucaksen nimmari lapulla. Laura oli iloinen.
Smakilta ilmestyi DVD ja Laura katsoi sitä joka päivä. Koulutyö jäi toissijaiseksi. DVD oli todella hauska ja se paljasti pojista puolia joita Laura ei ollut ennen tiennyt. Tässä vaiheessa oli vuorossa ihastuminen kitaristi Henriin. Hänestä tuli Lauran idoli pelkästään omien ajtustensa perusteella.
DVD:n innoittamana Laura kirjoitti myös ensimmäisen fanikirjeensä pojille. Laura viimeisteli sitä pitkään ja hartaasti ja liitti kirjeen mukaan jokaiselle pienen sydämenmuotoisen tikkarin. Heti kirjeen postiin laittamisen jälkeen Lauraa rupesi kaduttamaan kaikki mitä hän oli kirjeeseen kirjoittanut ja toivoi että kukaan ei lue sitä. Mutta sitten eräänä päivänä kun Laura tuli koulusta kotiin hänelle oli saapunut kirje. Se oli Smakilta! Se oli vastaus! Laura aivasi kuoren ja luki. Vatauksesa ei lukenut muuta kuin " ÄSÄ-FÄKÄ-KÄNÄ-MÄNÄ" ja nimmarit sekä hymynaama. Se ei ollut paljoa mutta se piristi. Laura kiinnitti vastauksen seinälleen. Sen jälkeen ovat monet kyselleet mitä tarkoittaa äsä-fäkä-känä-mänä. Laura tietää mutta ei ole paljastanut. Se on asia joka kuuluu vain Smak-faneille:)
Vuoden 2006 alku oli hiljaiseloa Smakin suhteen. Mutta lopulta tapahtui se mitä kaikki fanit olivat odottaneet. Uusi albumi ilmestyi. Laura kävi ostamassa sen heti ilmestymispäivänään. Albumi oli erilainen mutta ihana. Sanoitukset koskettivat Lauran omaa elämää uskomattoman paljon. Hän kuunteli sitä paljon. Enemmän kuin paljon.
Uuden levyn myötä Ouluun järjestettiin jo kolmas Smakin keikka. Laura meni paikalle ja hauskaa oli jälleen. Oli mahtavaa kuulla ensmmäistä kertaa uudet biisit livenä. Keikan jälkeen nimmarinjako paikalla oli ruuhkaa, kun fanit yrittivät kaikki päästä lähelle omia idoleitaan. Tässä vaiheessa rumpali Markku tuli hätiin ja hoiti homman mallikkaasti kotiin. Lauran tuli aika ihastua sympaattiseen Markkuun.
Tuo keikka on jäänyt Lauran toistaiseksi viimeiseksi keikaksi ja siitä on aikaa jo yli vuosi. Siinä ajassa on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Nykyään Lauralla on kaksi seinää täynnä suosikkiyhtyeensä julisteita, piirrustuksia, ja nimmareita. Hänellä on myös kolme videota nauhotettuja haastatteluja sekä vihkollinen lehtileikkeitä aiheeseen liittyen. Kaikki nämä asiat muistuttavat Lauraa hänen omasta rakkaastaan, jonka kanssa hän on seurustellut jo kolme ja puoli vuotta. Monesti Laura miettii missä hän olisikaan jos hän ei olisi koskaan tutustunut Smakkiin. Mutta tärkeintä on että tämä suhde ei koskaan katkea:)

Moi kaikki ihmiset, keitä kiinnostaa mun elämän suurimmat salaisuudet! Tiiän, että te kaikki ootte aina halunneet että pistän pystyyn nettiblogin niin tässä olis: http://larssoni.livejournal.com/
Velkommen!

1. Mitä teit vuonna 2007 sellaista, jota et ole tehnyt aiemmin?
- no tuota niin, sanotaanko vaikka että kaikenlaista :)

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
-osittain. en oo kyllä ihan varma ees että mitä lupasin.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
-no ei :(

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
-ei ja hyvä niin

5. Missä maissa kävit?
-tanskassa :)

6. Mitä haluaisit vuodelta 2008 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2007?
- Hmm. haluaisin oikeasti lopettaa tai ainakin vähentää kiroilemista. Ja sitten haluisin oppia elämään Carpe Diem - asenteella joka päivä:)

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2007?
- no onhan nuita. ainaki 21.7-30.7 tanska <3

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
- hmm, en kyllä tiiä.

9. ...ja suurin epäonnistuminen?
- ei tuu mieleen mitään. tai ehkä joku matikan kakkoskurssin arvosana mutta se oli ehkä tiedossaki.

10. Kärsitkö vammoista?
- no joo, ainahan mää.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- ostin veeralle kerrankin joululahjan josta se oikeasti tykkäsi:)

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- kaikkien ystävien enkä ala nyt erittelemään että kenen erityisesti :)

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
- hmm. kyllä te tiiätte.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- varmaan herkkuihin :(

15. Mistä innostuit eniten?
- hmm. varmaan meijän koulun bändeistä :D meijän koulussa on parhaita bändejä!

16. Mikä albumi / kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2007?
- No ainaki Rihannan Umbrella ja Please, don't stop the music. Nii ja Veracious Mindin I don't care!:)

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- onnellisempi luulisin :)

18. Lihavampi vai laihempi?
- no talveen verrattuna oon varmaan aika samankokonen mutta kesään verrattuna olen sata kertaa lihavampi :(

19. Rikkaampi vai köyhempi?
- en tiiä, varmaa köyhempi.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- olisin voinut olla ystävien kanssa enemmän. mutta asia korjaantuu tänä vuonna! :)

21. ...entä vähemmän?
- syönyt herkkuja

22. Miten aiot viettää joulun?
- no viime joulu meni, ens joulu menee toivottavasti ulkomailla :)

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- ai nimenomaan hetken? noo, ehkä jonku niistä monista.


24. Rakastuitko vuonna 2007?
- en oo ihan varma.

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- ei ainuttakaan:)

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- O.C!! <3 O.C on maailman ihanin tv-sarja, ettäs tiiätte! :)

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
- en

28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- Harry Potterit. luin varmaan ne kaikki monesti niin en ossaa sanoa että mikä oli paras.

29. ...entä musiikillinen löytö?
- Veracious Mind :) Veracious Mind (haha, pojat on mielissää ku mainostan niitä:)

30. Mitä halusit ja sait?
- Halusin madikseen lukioon ja pääsin:) sitte sain kans uuen kännykän ja mp3-soittimen!

31. Mitä halusit, muttet saanut?
- hmm. ei tuu mieleen. uusia ystävyyssuhteita niin paljon kun oisin toivonu?

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- ai semmonen, jonka näki viime vuonna ekaa kertaa? aika paha. vastaan Hairspray- musikaali. EI VAAN joku ihana joka me katottii bussissa ku mentii tanskaan. en muista sen nimee, mutta se oli joku ihana märyleffa.:)


34. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi äärettömän paljon tyydyttävämmän?
- no semmoinen asia että ei ois niin monia tunteja tarvinu käyttää yhen pojan miettimiseen. vaikka toisaalta onhan siitä kyllä kivojaki muistoja, ei siinä mitään:)

35. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2007?
- öö, rento?

36. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
- ystävät :)

37. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
- nooo, aina vaihteli nii hulluna. Ehkä Sergio Ramosista kuitenki ku pääsin peliäki kattoon:)

38. Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
- ilmastonmuutos.

39. Ketä kaipasit?
-sannia

40. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- no monet tuttavuudet ketä oon lukiosta saanu:)

I really want you to really want me, but I really don't know if you can do that.
I know you want to know what's right but I know it's so hard for you to do that.
And time's running out as often it does, and often dictates that you can't do that.
But fate can't break this feeling inside that's burning up trough my veins.

I really want you.
I really want you.
I really want you - now.
No matter what I say or do, the message isn't gettting trough,
and you're listening to the sound of my breaking heart.
I really want you.
I really want you.

Joskus ennen joulua ku en ollu vielä tehny joulusiivousta:

Iskä: Joko oot siivonnu sun huoneen?
Laura: No en oo.
Iskä: No meeppä nyt sitten heti siivoomaan.
Laura: no joo kohta.
Iskä: Eiku ihan oikeesti, sun on ihan turha kuvitella että sää koskaan mitään poikakaveria saisit kun sun huonees on ku sikolätti.

:DDDDDDDD

---

Tänään ku katottii kuvia mitä oltiin otettiin mummulassa:

Laura: No hyi, miks mää oon aina näin ääliön näkönen näissä kaikissa kuvissa?
Iskä: No säähän oot vain oma itsesi...

:'D

On se vaan kiva ku edes joku uskaltaa olla rehellinen. Tää lista vois jatkuu vaikka kuinka pitkäksi mutta tässä nuo viime aikaisimmat letkautukset :)

Koitti vihdoin se päivä, jota olen odottanut koko syksyn, ja etenkin tämän viikon ihan innoissaan (joo kyllä mää tiiän, ettei tänään oo vielä 24. päivä). Tänään nimittäin maailma pysähtyy kun espanjan kaksi suurta jalkapallojättiä Real Madrid ja Barcelona kohtaavat toisensa jo legendaksikin syntyneessä El Clásicossa Barcelonan kotiyleisön edessä Camp Noulla (tai joku semmonen se on :D). Tai en nyt tiedä pysähtyykö ihan koko maailma, mutta meidän perheessä tämä on ainakin yksi niistä harvoista päivistä, jolloin koko perhe (lähes) pysähtyy yhtäaikaa television eteen. Tämä on nimittäin perheen sisäinen taistelu 4 vastaan 1 (+1, jota ei kiinnosta pätkääkään), ja kappas kappas, minä olen jälleen se yksinäinen, joka joutuu taistelemaan noita neljää väärän joukkueen kannattajaa vastaan. No joo, oikeastaan se on hyvä asia, sillä sitä paremmalta se voitto tuntuu, mitä enemmän ihmisiä nujertuu :D Mutta jos taas Real häviää niin........... Toisaalta, turha sitä on miettiä ku ei se kuitenkaan häviä! ;)
Tilannetta tekee mun osalta vain paremmaksi se että Barcelonan valmentaja on toimitsijakiellossa ja Messiki loukkaantu (muahahah! :D). Kuka Barcalla nyt muka maaleja tekkee?! On täällä ollu tällä viikolla iskällä - ja etenkin äitillä - tukalat oltavat kun ne on yrittäny selitellä sitä, kuinka Barcelonalta kyllä löytyy pelaajia, jotka pystyy sen pallon maaliin pistään ja plää plää plää. Ei ne taida ees itse uskoa itteään! Mulla ei ainakaan riittäis luottamusta mihinkään Ronnieponnieen, ku en oo ikinä nähny sen tekevän ees maalia! Mutta joo, eipä tarvii siitä huolehtia ku se ei pelaa meillä. Onneksi.

Nii että tänä iltana sitte räjähtää. Kaikki vaan urheilukanavan ääreen 19.45 ja kannustettaan Real Madrid voittoon! ;)

Voi elämä.

Olet ihana.

En kestä.