Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee.
Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.
Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.
Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
Ei elävä kuolevansa usko.
Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
Ei Luojakaan laiskoja elätä.
Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
Ei susi silmiänsä häpee.
Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta
Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.'